Projektiesittelyt (kasvatuksen ja opetuksen rakennukset)

Nykytaiteen Mylly

Taideyliopiston Kuvataideakatemian uudisrakennuksen minimalistinen arkkitehtuuri on modernia tulkintaa perinteisestä teollisuusrakentamisesta. Uusi rakennus elää ajan mukana ja muuntuu käytön myötä; Myllyssä taiteen opiskelun jäljet saavat näkyä.

Taideyliopiston Teatterikorkeakoulun kylkeen valmistunut Kuvataideakatemian uudisrakentamista ja vanhojen suojeltujen osien peruskorjaamista yhdistävä uusi Mylly yhdistää samaan kortteliin tilat kuvataiteen, teatteri- ja tanssitaiteen, valo- ja äänisuunnittelun sekä esittävän taiteen lavastuksen opiskeluun. Sörnäisten rantatiellä Helsingissä sijaitseva taidekortteli sisältää opetus- ja työtilojen lisäksi kirjaston, teatterin, ravintolan ja kattoterassin, ja sinne on siirtynyt myös Kuvataideakatemian galleriatoiminta. Uudisrakennuksen kokonaislaajuus on 13 000 bruttoneliömetriä ja sen on suunnitellut JKMM Arkkitehdit. Myllyssä opiskelee yhteensä noin 300 eri taidealojen opiskelijaa.

KUVA: JKMM

”Olemme erittäin tyytyväisiä, että kuvataiteen opetuksella on toimivat, varta varten taiteen opetukseen suunnitellut tilat. Käynnissä on kotiutumisaika, jolloin opettelemme uusissa tiloissa toimimista, keräämme niistä palautetta ja teemme tarvittaessa muutoksia tiloihin ja niiden käyttötapoihin”, kertoo Taideyliopiston rehtori Kaarlo Hildén.

KUVA: JKMM

Opiskelijat ja henkilöstö ovat olleet aktiivisesti mukana uudisrakennuksen tilojen suunnittelussa alusta asti. Rehtori kertoo, että uudisrakennukseen muuttavien eri alojen opiskelijoiden ryhmä on yhdessä arkkitehtien kanssa työstänyt toimivia ratkaisuja tiloihin.

KUVA: JKMM

”Opiskelijoilla on Myllyssä itsenäiseen taiteelliseen työskentelyyn varattuja henkilökohtaisia työskentelytiloja, kuten suunnittelimme”, kertoo Hildén. ”Myös opetuksessa käytettävät paja- ja näyttelytilat ovat erittäin laadukkaat. Työrauhaan ja työskentelyn sujuvuuteen, esimerkiksi keskeneräisten teosten säilytysmahdollisuuksiin, on kiinnitetty paljon huomiota.”

Kiitosta käyttäjiltä on tullut siitä, että tilojen pinnat on jätetty tarkoituksellisen ”raffeiksi”, jotta kuvataiteen opiskelijat voivat toteuttaa erilaisia taideteoksia ja kokeiluja tiloissa.

”Koko talo toimii siinä mielessä taiteellisena laboratoriona, jonka ulkoasu muuttuu jatkuvasti opiskelijoiden ideoiden ja taiteen myötä”, Hildén sanoo. ”Kuvataiteen, teatterin ja tanssin ammattilaisten toimiminen samalla kampuksella avaa ihan uusia yhteistyön mahdollisuuksia, mutta aika näyttää, millaisia ne ovat.”

KUVA: MARC GOODWIN

Ajan ja käytön mukana elävä talo

”Kuvataide elää ajassa ja yhteiskunnassa, ja on etukenossa muutoksiin reagoivaa toimintaa”, määrittelee Mylly-uudisrakennuksen pääsuunnittelija, arkkitehti Asmo Jaaksi. ”Me emme tiedä, mitä kuvataide on ja millaisia muotoja se tulee saamaan kymmenen tai viidenkymmenen vuoden päästä.”

Arkkitehtuurin punainen lanka Jaaksin mukaan on se, että rakennus on pyritty tekemään kuin teollisuustaloksi, jossa on vahva tukeva runko sekä laajoja yhtenäisiä, elinkaaren mittaan erilaisiin käyttöihin muokattavia tiloja.

KUVA: ASMO JAAKSI

”On ajateltu, että arkkitehtuuri kestää ja elää ajan mukana”, Jaaksi muotoilee. ”Se ei periaatteessa ole koskaan valmis sisältä vaan muuntuu käytön myötä. Kaikki materiaalit ja pinnat ovat sellaisia, että ei tulisi oloa, että niihin ei saa koskea vaan ennemminkin ne rohkaisevat ottamaan tilaa haltuun.”

Rakennuksen lattiat ovat lähes kauttaaltaan kovabetonilattiaa ja myös seiniä on jätetty karkealle betonipinnalle. Kevyissä väliseinissä on mustaksi maalattua pintaa, johon saa maalata päälle. Opetustilat muodostuvat isoista avoimista tiloista, jotka ovat rajattavissa seinäkkeillä yksityisimmiksi työtiloiksi. Lähtökohtana suunnittelussa oli, että opiskelijoille annetaan vapaus muodostaa seinäkejärjestelmällä sopivia tiloja tai vaikka sulkea täysin oma reviiri.

KUVA: TUOMAS UUSHEIMO

”Periaatteessa tiloja voi muokata vapaasti käytön mukaan”, toteaa Jaaksi. ”Talo on avattu, mutta itse näen että ehkä vuoden päästä käyttäjät ovat tuoneet siihen viimeisen tason ja tehneet toiminnan näkyväksi, ja sitten talo on valmis.”

Sisätilamaailmaan tuo lisäksi pientä monimuotoisuutta uusien ja vanhojen kerrostasojen liittymät, jotka arkkitehdin mukaan ovat mielekkäitä suunnitteluasioita.

”Rakennuksesta saatiin lopulta kokonaan esteetön”, kertoo Jaaksi

”Eri kerrostumien kohtaamiset ovat aina kiinnostavia: miten uutta liittyy vanhaan, ja miten ne elävät limittyen?”

KUVA: TUOMAS UUSHEIMO

Rakennuksen ulkopuolelle punatiili on näkyvä materiaali, mikä kuvastaa arkkitehdin mukaan paikan historia ja sitoo ajatukseen, että uudisosa on Sörnäisten vanhaa teollisuusaluetta.

”Ulkokuoren minimalistinen arkkitehtuuri on modernia tulkintaa perinteisestä teollisuusrakentamisesta eli siinä näkyy täydellinen konstailemattomuus.”

KUVA: ASMO JAAKSI

Taiteen opiskelun monipuolisesti mahdollistavat tilat

Viisikerroksinen uudisrakennus liittyy katutasossa Taideyliopiston Teatterikorkeakouluun lasikatteiseen keskustilaan yhdyskäytävällä. Molempien akatemioiden kirjastot on yhdistetty samaan paikkaan Kookos-rakennuksen katutasolle, jonne myös kampuksen kokonaan uudistettu ravintola sijoittuu. Kahden eri aikakauden rakennuksia yhdistää industrialhenki, ja kerroksellinen rouheus on tekijöiden mukaan ollut linja myös sisäarkkitehtuurin suunnittelussa.

”Taideyliopiston Sörnäisten kampus ei ole perinteinen sisustuskohde”, toteavat kohteen vastaavat sisustusarkkitehdit Päivi Meuronen ja Noora Liesimaa. ”Suurin työpanos meillä on ollut tilasuunnittelussa ja käyttäjäyhteistyössä. Rakennus on suunniteltu tekemisen alustaksi, mahdollistajaksi, eikä sisustettu valmiiksi ympäristöksi.”

KUVA: ASMO JAAKSI

Esimerkiksi projektitilat ovat pääasiassa tyhjiä, jotta ne muuntautuvat monipuolisesti erilaiseen taiteen tekemiseen. Grafiikan työpajat ovat täynnä grafiikan prässejä ja altaita eli koko kalusteplaani muodostuu tekemiseen tarvittavista laitteista ja välineistä.

”Suunnittelussa ajattelimme sitä, että opiskelijoilla olisi vuorovaikutusta ja koulun sisäisiä kohtaamisia, ja että tilat tukisivat erilaisia työskentelijöitä”, Liesimaa kertoo.

Uudisrakennuksen kolmionmuotoinen keskeisaula on sydäntilaa, jota kiertävät parvet. Tasanteiden leveämmissä kohdissa on kohtaamoja eli oleskelutiloja, ja jokaisessa kerroksessa on omat pienoiskeittiöt.

KUVA: MARC GOODWIN

”Ajatus on, että opiskelijat valitsisivat kohtaamon tekemisen mukaan; haluavatko olla sosiaalisemmassa vai rauhallisemmassa tilassa”, kertoo Meuronen. ”Kalustuksella pyrimme vaikuttamaan siihen, että eri kerrosten Kohtaamoilla olisi omanlaisensa profiilit ja näin eri osastojen käyttäjät sekoittuisivat.”

KUVA: MARC GOODWIN

Kun uuden Mylly-rakennuksen näyttävää harmaan betonin ja tumman valurautakaiteen muodostamaa portaikkoa noustaan ylemmäs, tilat muuttuvat asteittain yksityisemmiksi. Toisen kerroksen tasolla on päiväaikaan julkista tilaa ja se on portilla suljettavissa. Keskeistilasta avautuvat näkymät yhdellä silmäyksellä avaraan ja korkeaan tilaan, jossa on lasikatto päällä. Varsinaiset opetustilat löytyvät, kun portaita nousee kerroksittain ylemmäs. Lasilankkuseinien ja kulunvalvottujen ovien takana sijaitsevat ateljeet ja opetustilat.

KUVA: PAULIINA SALONEN

”Työtilat sijoiteltiin luonnonvalon mukaan”, Liesimaa kertoo. ”Esimerkiksi valokuvastudio ja atelje-tilat on pääsääntöisesti sijoitettu pohjoisen valon puolelle.”

Uudisosan neliönmuotoiset ikkunat ovat arkkitehdin ratkaisu eikä ulkoapäin välttämättä edes näy miten valtavan isot ikkunapinnat todella ovat. ”Valoa tulee niin paljon kuin mahdollista, ja ajatuksena on, että valo kulkee talon läpi”, Meuronen luonnehtii. ”Julkisivuissa on isot ikkunat ja rakennuksen sydänalueilla seinissä on lasilankkua. Keinovalossa pyrittiin parhaaseen lopputulokseen niin, että koko talossa olisi samat valaistusolosuhteet, ja että teoksia voi katsoa tilassa kuin tilassa.”

KUVA: TUOMAS UUSHEIMO

KUVA: MARC GOODWIN

Sisustusarkkitehdit kertovat, että valaistus koko talon läpi on 5 000 kelviniä, mikä on selvästi kylmempää verrattuna esimerkiksi toimistoympäristöihin. ”Tämä liittyy isoihin ikkunoihin”, Meuronen täsmentää. ”Määrittelimme viisituhatta kelviniä, koska ei haluttu, että eri tiloissa vaihtuu värilämpötila. Olin aluksi sitä mieltä, että viisituhatta on liian kylmää oleskelutiloihin, mutta kokonaisuuden ja muuntojoustavuuden kannalta on hyvä, että kaikkialla on sama värilämpötila.”

Taideyliopiston Kuvataideakatemian tiloissa se onkin perusteltua, koska koko talo on suunniteltu joustamaan nykytaiteen luomisvaiheiden mukaisesti. ”Tekemisen paikat eivät rajoitu pelkästään opetustiloihin, vaan taidetta tehdään ihan joka paikassa, myös sydänalueella ja kohtaamoissa.”

KUVAT: PAULIINA SALONEN

Uuden ja vanhan toimiva kokonaisuus

Vanhat teollisuuskiinteistöt toisiinsa yhdistävä Mylly edustaa nykyajan huippuarkkitehtuuria, jonka kokonaisvaltaiseen suunnitteluun vaikuttavat monet tekijät. Modernien, muunneltavien ja joustavien tilojen yhdistäminen kerrokselliseen ympäristöönsä toi lisäpähkinöitä rakennushankkeen toteutusprosessiin.

KUVA: PAULIINA SALONEN

”Osa rakennuksista oli suojeltuja ja kaikki olivat erittäin huonossa kunnossa, joten korjaukset olivat haasteellisia”, kertoo kiinteistön omistajan Veritas Eläkevakuutuksen rakennuttajapäällikkö Jarkko Saari. ”Vanhojen rakennusten perustamistapa toi myös haasteita, joita jouduttiin ratkomaan matkan varrella.”

Rakennuttajan silmissä kompromisseihin ei kuitenkaan jouduttu vaan ratkaisut vanhan ja uuden yhdistämisessä toimivaksi kokonaisuudeksi onnistuttiin hyvin.

KUVA: PAULIINA SALONEN

”Arkkitehtitoimiston väki oli avoimella hengellä liikkeellä, vaikka KVRurakan hengen mukaisesti tilaajana heillä oli Lujatalo”, Saari kiittelee. Hän näkee rakennuksen tilojen elävän ajan myötä käyttäjien käytössä.

”Uskoisin, että ainakin valtavat betonipinnat tulevat jatkossa saamaan uudenlaista ilmettä, kunhan opiskelijat pääsevät vauhtiin.”

Teksti: Tanja Karpasto

Seuraa Prointerior

Prointerior uutiskirje

UUSIMMAT

Sisäpinnat ja tilaosat (lattiat ja päällysteet)

Saumaton, kestävä ja esteettinen

Flowcrete on yksi Euroopan johtavista lattiapinnoitteiden kehittäjistä ja valmistajista. Flowcrete-pinnoitusjärjestelmät on kehitetty vaativiin ympäristöihin, joissa pinnoitteelta vaaditaan kulutus- ja kemikaalienkestoa sekä helppoa puhtaana pidettävyyttä ja hygieenisyyttä.

Runko ja rakennustuotteet (julkisivutuotteet, kivi, laatat, tiili, pintasuojaus)

BLOGI

Tiili ja rappaus ikisuosiossa

Muurattujen ja rapattujen julkisivujen kuntotutkimukseen lisää panostusta

Kirjoittaja: Inari Weijo

Suomalainen rakennettu ympäristö muodostuu monimuotoisesta rakennuskannasta, jonka merkittävänä julkisivumateriaalina on jo 1800-luvulta saakka ollut tiilimuuraus ja rappaus. Julkisivuyhdistyksen teettämän tutkimuksen mukaan Suomessa rakennetaan edelleen vuosittain yli miljoona neliötä (Forecon Oy, Julkisivujen markkinat Suomessa 2022) muurattuja ja erilaisia rapattuja julkisivuja.

Runko ja rakennustuotteet (ikkunat)

Linnuille turvaa Pilkington AviSafe™-lasilla

NSG Groupin kehittämän Pilkington AviSafe™ -lasin erikoispinnoite on suunniteltu estämään lintujen törmäämistä rakennuksen ikkunoihin ja julkisivuun. Useimmiten linnut törmäävät lasiin, kun ne erehtyvät luulemaan lasipinnan heijastuksia todellisiksi ja näkevät heijasteessa esimerkiksi puita tai avointa taivasta.

Kalusteet ja varusteet (kylpyhuone, saniteettitilat)
Projektiesittelyt (kohteessa mukana)

Puu näkyy Metsä Groupin uusissa toimitiloissa

Metsä Groupin Tampereen toimitilojen tilasuunnittelussa panostettiin toiminnallisuuteen, viihtyisyyteen ja muuntojoustavuuteen. Tilojen sisustuksessa käytetään puuta innovatiivisilla tavoilla. Toimivat ja viihtyisät toimitilat houkuttelevat henkilöstön toimistolle ja lisäävät uusien osaajien kiinnostusta Metsä Groupia kohtaan työnantajana.

Kalusteet ja varusteet (keittiöt)

Keittiö 2024

Uusimmat keittiötrendit yhdistävät designia ja toiminnallisuutta – vastuullisuutta unohtamatta

”Vastuullisuus ja kestävä kehitys vaikuttavat yhä useamman kuluttajan ostopäätöksiin, joten ne ovat tiiviisti mukana myös keittiöiden teknologiakehityksessä. Viime kädessä monella yrityksellä teknologista murrosta ohjaavat asiakkaiden ja kuluttajien toiveet”, toteaa Savo Designin myyntijohtaja Vesa Jaakkola.

Kalusteet ja varusteet (asuintilat, kylpyhuone, saniteettitilat, opetuksen, kasvatuksen tilat)

Luo turvallinen ja ergonominen kylpyhuone päiväkotiin

Patentoitu Babystanderi®-suihkuallas on innovatiivinen ratkaisu lapsen peseytymiseen. Tämä päiväkotien ergonomiaa parantava innovaatio on saanut hyvää palautetta varhaiskasvattajien keskuudessa.

KOLUMNI

Ennen kaikki oli kauniimmin?

Kirjoittaja: Suvi-Maria Silvola

Ennen kaikki ei ollut paremmin, mutta moni asia oli kauniimmin.

Rakentaminen
Sisustussuunnittelu

BLOGI

Pienistä puroista kasvaa iso virta – tilasuunnittelun hiilijalanjäljellä on väliä

Kirjoittaja: Elina Samila

Kun tiloja muutetaan ja remontoidaan yhä uudelleen, kasvavat myös tilamuutosten ympäristövaikutukset. Jotta vaikutuksia voitaisiin arvioida ja vertailla, Green Building Council Finlandin tilamuutoksia suunnittelevat ja toteuttavat jäsenyritykset kehittivät yhdessä ohjeen tilasuunnittelun hiilijalanjäljen laskentaan. Mukana työryhmässä oli yli kaksikymmentä yritystä, joille tilamuutosten oman hiilijalanjäljen laskentaohjeen laatiminen oli tärkeää niin oman liiketoiminnan kuin koko alan kehittämisen näkökulmasta.

Projektiesittelyt (kohteessa mukana)
Runko ja rakennustuotteet (julkisivutuotteet)

Tyylikkyyttä toimistotaloon lasi- ja kuparirakenteilla

Itämerenkadulle Helsingin Ruoholahteen on keväällä 2024 valmistumassa We Land -toimistotalo, jonka julkisivuihin on asennettu näyttäviä kupari- ja lasielementtejä. Osittain 14-kerroksinen talo on nyt Suomen suurimpia toimistorakennuksia. Sen toteutukseen vaadittiin huolellista suunnittelua ja monia innovatiivisia erikoisratkaisuja.

Runko ja rakennustuotteet (julkisivutuotteet, pintasuojaus)

Suojaus mukaan jo suunnittelupöydällä

Oikein suojattu julkisivu kestää vuosikymmenestä toiseen hyväkuntoisena ja hyvännäköisenä

Rakennuksen julkisivu on käyntikortti, joka antaa ensivaikutelman rakennuksen tyylistä ja kunnosta. Sopivien suoja-aineiden käyttö varmistaa, että julkisivu ja muut pinnat säilyvät hyvännäköisinä ja ovat kestäviä ja helppohoitoisia. Arkkitehdit ja suunnittelijat ovat avainasemassa kauniin ja kestävän rakennuksen luomisessa.