mainos_1043

Projektiesittelyt (kasvatuksen ja opetuksen rakennukset)

Nykytaiteen Mylly

artikkelikuva: Nykytaiteen Mylly

Taideyliopiston Kuvataideakatemian uudisrakennuksen minimalistinen arkkitehtuuri on modernia tulkintaa perinteisestä teollisuusrakentamisesta. Uusi rakennus elää ajan mukana ja muuntuu käytön myötä; Myllyssä taiteen opiskelun jäljet saavat näkyä.

Kohdetiedot: Taideyliopisto – Mylly
Pääkäyttäjä: Taideyliopisto
Rakennuttaja: Veritas Eläkevakuutus
Arkkitehtisuunnittelu: JKMM Arkkitehdit
Sisustusarkkitehtisuunnittelu: JKMM Interiors
Rakennesuunnittelu: Vahanen Oy
Urakointi: Lujatalo Oy

Taideyliopiston Teatterikorkeakoulun kylkeen valmistunut Kuvataideakatemian uudisrakentamista ja vanhojen suojeltujen osien peruskorjaamista yhdistävä uusi Mylly yhdistää samaan kortteliin tilat kuvataiteen, teatteri- ja tanssitaiteen, valo- ja äänisuunnittelun sekä esittävän taiteen lavastuksen opiskeluun. Sörnäisten rantatiellä Helsingissä sijaitseva taidekortteli sisältää opetus- ja työtilojen lisäksi kirjaston, teatterin, ravintolan ja kattoterassin, ja sinne on siirtynyt myös Kuvataideakatemian galleriatoiminta. Uudisrakennuksen kokonaislaajuus on 13 000 bruttoneliömetriä ja sen on suunnitellut JKMM Arkkitehdit. Myllyssä opiskelee yhteensä noin 300 eri taidealojen opiskelijaa.

kuva
KUVA: JKMM

”Olemme erittäin tyytyväisiä, että kuvataiteen opetuksella on toimivat, varta varten taiteen opetukseen suunnitellut tilat. Käynnissä on kotiutumisaika, jolloin opettelemme uusissa tiloissa toimimista, keräämme niistä palautetta ja teemme tarvittaessa muutoksia tiloihin ja niiden käyttötapoihin”, kertoo Taideyliopiston rehtori Kaarlo Hildén.

kuva
KUVA: JKMM

Opiskelijat ja henkilöstö ovat olleet aktiivisesti mukana uudisrakennuksen tilojen suunnittelussa alusta asti. Rehtori kertoo, että uudisrakennukseen muuttavien eri alojen opiskelijoiden ryhmä on yhdessä arkkitehtien kanssa työstänyt toimivia ratkaisuja tiloihin.

kuva
KUVA: JKMM

”Opiskelijoilla on Myllyssä itsenäiseen taiteelliseen työskentelyyn varattuja henkilökohtaisia työskentelytiloja, kuten suunnittelimme”, kertoo Hildén. ”Myös opetuksessa käytettävät paja- ja näyttelytilat ovat erittäin laadukkaat. Työrauhaan ja työskentelyn sujuvuuteen, esimerkiksi keskeneräisten teosten säilytysmahdollisuuksiin, on kiinnitetty paljon huomiota.”

Kiitosta käyttäjiltä on tullut siitä, että tilojen pinnat on jätetty tarkoituksellisen ”raffeiksi”, jotta kuvataiteen opiskelijat voivat toteuttaa erilaisia taideteoksia ja kokeiluja tiloissa.

”Koko talo toimii siinä mielessä taiteellisena laboratoriona, jonka ulkoasu muuttuu jatkuvasti opiskelijoiden ideoiden ja taiteen myötä”, Hildén sanoo. ”Kuvataiteen, teatterin ja tanssin ammattilaisten toimiminen samalla kampuksella avaa ihan uusia yhteistyön mahdollisuuksia, mutta aika näyttää, millaisia ne ovat.”

kuva
KUVA: MARC GOODWIN

Ajan ja käytön mukana elävä talo

”Kuvataide elää ajassa ja yhteiskunnassa, ja on etukenossa muutoksiin reagoivaa toimintaa”, määrittelee Mylly-uudisrakennuksen pääsuunnittelija, arkkitehti Asmo Jaaksi. ”Me emme tiedä, mitä kuvataide on ja millaisia muotoja se tulee saamaan kymmenen tai viidenkymmenen vuoden päästä.”

Arkkitehtuurin punainen lanka Jaaksin mukaan on se, että rakennus on pyritty tekemään kuin teollisuustaloksi, jossa on vahva tukeva runko sekä laajoja yhtenäisiä, elinkaaren mittaan erilaisiin käyttöihin muokattavia tiloja.

kuva
KUVA: ASMO JAAKSI

”On ajateltu, että arkkitehtuuri kestää ja elää ajan mukana”, Jaaksi muotoilee. ”Se ei periaatteessa ole koskaan valmis sisältä vaan muuntuu käytön myötä. Kaikki materiaalit ja pinnat ovat sellaisia, että ei tulisi oloa, että niihin ei saa koskea vaan ennemminkin ne rohkaisevat ottamaan tilaa haltuun.”

Rakennuksen lattiat ovat lähes kauttaaltaan kovabetonilattiaa ja myös seiniä on jätetty karkealle betonipinnalle. Kevyissä väliseinissä on mustaksi maalattua pintaa, johon saa maalata päälle. Opetustilat muodostuvat isoista avoimista tiloista, jotka ovat rajattavissa seinäkkeillä yksityisimmiksi työtiloiksi. Lähtökohtana suunnittelussa oli, että opiskelijoille annetaan vapaus muodostaa seinäkejärjestelmällä sopivia tiloja tai vaikka sulkea täysin oma reviiri.

kuva
KUVA: TUOMAS UUSHEIMO

”Periaatteessa tiloja voi muokata vapaasti käytön mukaan”, toteaa Jaaksi. ”Talo on avattu, mutta itse näen että ehkä vuoden päästä käyttäjät ovat tuoneet siihen viimeisen tason ja tehneet toiminnan näkyväksi, ja sitten talo on valmis.”

Sisätilamaailmaan tuo lisäksi pientä monimuotoisuutta uusien ja vanhojen kerrostasojen liittymät, jotka arkkitehdin mukaan ovat mielekkäitä suunnitteluasioita.

”Rakennuksesta saatiin lopulta kokonaan esteetön”, kertoo Jaaksi

”Eri kerrostumien kohtaamiset ovat aina kiinnostavia: miten uutta liittyy vanhaan, ja miten ne elävät limittyen?”

kuva
KUVA: TUOMAS UUSHEIMO

Rakennuksen ulkopuolelle punatiili on näkyvä materiaali, mikä kuvastaa arkkitehdin mukaan paikan historia ja sitoo ajatukseen, että uudisosa on Sörnäisten vanhaa teollisuusaluetta.

”Ulkokuoren minimalistinen arkkitehtuuri on modernia tulkintaa perinteisestä teollisuusrakentamisesta eli siinä näkyy täydellinen konstailemattomuus.”

kuva
KUVA: ASMO JAAKSI

Taiteen opiskelun monipuolisesti mahdollistavat tilat

Viisikerroksinen uudisrakennus liittyy katutasossa Taideyliopiston Teatterikorkeakouluun lasikatteiseen keskustilaan yhdyskäytävällä. Molempien akatemioiden kirjastot on yhdistetty samaan paikkaan Kookos-rakennuksen katutasolle, jonne myös kampuksen kokonaan uudistettu ravintola sijoittuu. Kahden eri aikakauden rakennuksia yhdistää industrialhenki, ja kerroksellinen rouheus on tekijöiden mukaan ollut linja myös sisäarkkitehtuurin suunnittelussa.

”Taideyliopiston Sörnäisten kampus ei ole perinteinen sisustuskohde”, toteavat kohteen vastaavat sisustusarkkitehdit Päivi Meuronen ja Noora Liesimaa. ”Suurin työpanos meillä on ollut tilasuunnittelussa ja käyttäjäyhteistyössä. Rakennus on suunniteltu tekemisen alustaksi, mahdollistajaksi, eikä sisustettu valmiiksi ympäristöksi.”

kuva
KUVA: ASMO JAAKSI

Esimerkiksi projektitilat ovat pääasiassa tyhjiä, jotta ne muuntautuvat monipuolisesti erilaiseen taiteen tekemiseen. Grafiikan työpajat ovat täynnä grafiikan prässejä ja altaita eli koko kalusteplaani muodostuu tekemiseen tarvittavista laitteista ja välineistä.

”Suunnittelussa ajattelimme sitä, että opiskelijoilla olisi vuorovaikutusta ja koulun sisäisiä kohtaamisia, ja että tilat tukisivat erilaisia työskentelijöitä”, Liesimaa kertoo.

Uudisrakennuksen kolmionmuotoinen keskeisaula on sydäntilaa, jota kiertävät parvet. Tasanteiden leveämmissä kohdissa on kohtaamoja eli oleskelutiloja, ja jokaisessa kerroksessa on omat pienoiskeittiöt.

kuva
KUVA: MARC GOODWIN

”Ajatus on, että opiskelijat valitsisivat kohtaamon tekemisen mukaan; haluavatko olla sosiaalisemmassa vai rauhallisemmassa tilassa”, kertoo Meuronen. ”Kalustuksella pyrimme vaikuttamaan siihen, että eri kerrosten Kohtaamoilla olisi omanlaisensa profiilit ja näin eri osastojen käyttäjät sekoittuisivat.”

kuva
KUVA: MARC GOODWIN

Kun uuden Mylly-rakennuksen näyttävää harmaan betonin ja tumman valurautakaiteen muodostamaa portaikkoa noustaan ylemmäs, tilat muuttuvat asteittain yksityisemmiksi. Toisen kerroksen tasolla on päiväaikaan julkista tilaa ja se on portilla suljettavissa. Keskeistilasta avautuvat näkymät yhdellä silmäyksellä avaraan ja korkeaan tilaan, jossa on lasikatto päällä. Varsinaiset opetustilat löytyvät, kun portaita nousee kerroksittain ylemmäs. Lasilankkuseinien ja kulunvalvottujen ovien takana sijaitsevat ateljeet ja opetustilat.

kuva
KUVA: PAULIINA SALONEN

”Työtilat sijoiteltiin luonnonvalon mukaan”, Liesimaa kertoo. ”Esimerkiksi valokuvastudio ja atelje-tilat on pääsääntöisesti sijoitettu pohjoisen valon puolelle.”

Uudisosan neliönmuotoiset ikkunat ovat arkkitehdin ratkaisu eikä ulkoapäin välttämättä edes näy miten valtavan isot ikkunapinnat todella ovat. ”Valoa tulee niin paljon kuin mahdollista, ja ajatuksena on, että valo kulkee talon läpi”, Meuronen luonnehtii. ”Julkisivuissa on isot ikkunat ja rakennuksen sydänalueilla seinissä on lasilankkua. Keinovalossa pyrittiin parhaaseen lopputulokseen niin, että koko talossa olisi samat valaistusolosuhteet, ja että teoksia voi katsoa tilassa kuin tilassa.”

kuva
KUVA: TUOMAS UUSHEIMO

kuva
KUVA: MARC GOODWIN

Sisustusarkkitehdit kertovat, että valaistus koko talon läpi on 5 000 kelviniä, mikä on selvästi kylmempää verrattuna esimerkiksi toimistoympäristöihin. ”Tämä liittyy isoihin ikkunoihin”, Meuronen täsmentää. ”Määrittelimme viisituhatta kelviniä, koska ei haluttu, että eri tiloissa vaihtuu värilämpötila. Olin aluksi sitä mieltä, että viisituhatta on liian kylmää oleskelutiloihin, mutta kokonaisuuden ja muuntojoustavuuden kannalta on hyvä, että kaikkialla on sama värilämpötila.”

Taideyliopiston Kuvataideakatemian tiloissa se onkin perusteltua, koska koko talo on suunniteltu joustamaan nykytaiteen luomisvaiheiden mukaisesti. ”Tekemisen paikat eivät rajoitu pelkästään opetustiloihin, vaan taidetta tehdään ihan joka paikassa, myös sydänalueella ja kohtaamoissa.”

kuva
KUVAT: PAULIINA SALONEN

Uuden ja vanhan toimiva kokonaisuus

Vanhat teollisuuskiinteistöt toisiinsa yhdistävä Mylly edustaa nykyajan huippuarkkitehtuuria, jonka kokonaisvaltaiseen suunnitteluun vaikuttavat monet tekijät. Modernien, muunneltavien ja joustavien tilojen yhdistäminen kerrokselliseen ympäristöönsä toi lisäpähkinöitä rakennushankkeen toteutusprosessiin.

kuva
KUVA: PAULIINA SALONEN

”Osa rakennuksista oli suojeltuja ja kaikki olivat erittäin huonossa kunnossa, joten korjaukset olivat haasteellisia”, kertoo kiinteistön omistajan Veritas Eläkevakuutuksen rakennuttajapäällikkö Jarkko Saari. ”Vanhojen rakennusten perustamistapa toi myös haasteita, joita jouduttiin ratkomaan matkan varrella.”

Rakennuttajan silmissä kompromisseihin ei kuitenkaan jouduttu vaan ratkaisut vanhan ja uuden yhdistämisessä toimivaksi kokonaisuudeksi onnistuttiin hyvin.

kuva
KUVA: PAULIINA SALONEN

”Arkkitehtitoimiston väki oli avoimella hengellä liikkeellä, vaikka KVRurakan hengen mukaisesti tilaajana heillä oli Lujatalo”, Saari kiittelee. Hän näkee rakennuksen tilojen elävän ajan myötä käyttäjien käytössä.

”Uskoisin, että ainakin valtavat betonipinnat tulevat jatkossa saamaan uudenlaista ilmettä, kunhan opiskelijat pääsevät vauhtiin.”

Teksti: Tanja Karpasto

Mitä mieltä olit artikkelista?

vote 1 vote 2 vote 3 vote 4 vote 5

Seuraa Prointerior

Prointerior uutiskirje

UUSIMMAT

LUE UUSIN NÄKÖISLEHTI
prointerior 1/2024

prointerior-lehti
mainos_1036
mainos_1052

AJANKOHTAISTA




Seuraa Prointerior
Facebook, seuraa LinkedIN, seuraa
PubliCo B2B mediat:
enertec »     HR viesti »     kita »     prointerior »     prologistiikka »     prometalli »     proresto »     seatec »