Osallistava kaupunkisuunnittelu ja arkkitehtuuri

Osallistaminen tulee voimalla kaupunkisuunnitteluun ja hyvä niin: alkuasukkailla on usein paras ”tatsi” paikallisiin, jaettuihin arvoihin. Harva kansalainen kuitenkaan on kaupunkisuunnittelun ammattilainen, joka osaa ottaa kaikki vaativan kehitysprojektin lähtökohdat huomioon.

Osallistaminen pitäisikin nähdä vuoropuheluna, jossa esitellään vaihtoehtoja ja mietitään yhdessä, miten haasteet taklataan. Samalla pitää muistaa kaupunkikehittämisen ”maratonluonne”: projektit ovat pitkiä, olipa sitten kyse metron tai kaupunginosan rakentamisesta. Sadassa vuodessa kaikki tasoittuu, kuten Utin laskuvarjojääkärit sanovat.

Kansalaisaktiivisuus nostaa päätään myös kaupunkisuunnittelussa – missä taas on hyvät ja huonot puolensa. Hyvää on ylipäänsä se, että ihmiset välittävät asumisympäristöstään tarpeeksi, että ovat valmiit uhraamaan omaa aikaansa sen kehittämiseen. Huonoa on se, että pienet (mutta kovaääniset) ryhmät pystyvät vääristämään yleistä keskustelua omien tarkoitusperiensä mukaiseksi. Iltapäivälehden klikkiotsikossa lukee ”kansa raivostui”, jos kriitikoita on kourallinen.

Osallistaminen suurissa hankkeissa vaatii aluksi aitoa kuuntelua ja sitten aitoa sitouttamista. Esimerkiksi keskustakirjasto Oodin suunnitteluprosessista jäi hyvä mieli – ”tulevaisuuden kirjastoa” läpivalaistiin monesta kulmasta ja kaikki saivat sanoa sanansa kansalliseen hankkeeseen. Valmiista talosta on helppo sanoa, että se on upea näyteikkuna suomalaiseen sivistysosaamiseen.

Maailmalla valtaa alaa participatory architecture eli osallistava arkkitehtuuri. Myös osallistavassa arkkitehtuurissa on olennaista ottaa lähiyhteisö mukaan jo projektin suunnitteluvaiheessa. Näin varmistetaan, että yhteisön alueelle rakennettava rakennus vastaa juuri kyseisen yhteisön tarpeita ja toiveita. Osallistava arkkitehtuuri voi näin ollen purkaa esimerkiksi kulttuurisia miinoja etukäteen. Mikäli yhteisö ei ota julkista rakennusta omakseen, se on kaukana menestystarinasta.

Arkkitehdit ilman rajoja on yksi esimerkki siitä, miten arkkitehdit voivat auttaa ratkaisemaan globaaleja sosiaalisia haasteita.

Nyt jo tunnustetaan, että osallistavaa arkkitehtuuria voi käyttää välineenä entistä paremman maailman luomisessa. Kun arkkitehtuurin keinoja käytetään esimerkiksi tasa-arvon ja ekologisuuden edistämiseen, voidaan saada paljon aikaan.

Kehitysyhteistyö on hyvä esimerkki eettisestä toimintakentästä, jolle arkkitehtuurilla on paljon tarjottavaa. Arkkitehti voi omalla osaamisellaan esimerkiksi auttaa köyhien asuinalueiden – tai suoranaisten slummien – kehittämisessä, vaikka sitten pieninkin askelin. Arkkitehdit voivat myös edesauttaa maahanmuuttajien integroimista yhteiskuntaan – erilaisten kulttuuritaustojen mukanaan tuomat tarpeet ja toiveet ovat keskeisellä sijalla tässä työssä.

Kehitysmaissa tapahtuva kiivastahtinen kaupungistuminen on iso haaste: slummiutuminen lisääntyy, puhtaasta vedestä on pulaa, ilmansaasteet ja jäteongelmat heikentävät elämänlaatua, infrastruktuuri on palasina… Arkkitehtien ja muiden suunnittelijoiden panosta tarvitaan näiden ongelmavyyhtien purkamiseen.

Suomalaisia arkkitehtejä onkin jo nähty maailmalla näiden haasteiden kimpussa. Esimerkiksi Kambodzaan rakennettiin Kouk Khleangin nuorisotalo osallistavan arkkitehtuurin hengessä, yhteistyössä paikallisten toimijoiden ja tilan tulevien käyttäjien kanssa. Valmiit tilat auttavat alueen köyhiä nuoria kouluttautumaan, mikä voi avata monelle heistä oven entistä parempaan tulevaisuuteen.

Kun tilojen kohderyhmä sai olla mukana tilojen suunnittelussa, he sitoutuivat tiloihin ja niiden ylläpitämiseen tavallista vahvemmin. Samalla suomalainen arkkitehti oppii myös paljon siitä, miten erilaiset todellisuudet ovat olemassa rinnakkain – ja miten myös käsitys tilasta voi olla mitä kulttuurisidonnaisin asia.

PETRI CHARPENTIER

Seuraa Prointerior

Prointerior uutiskirje

UUSIMMAT

Flowcrete on yksi Euroopan johtavista lattiapinnoitteiden kehittäjistä ja valmistajista. Flowcrete-pinnoitusjärjestelmät on kehitetty vaativiin ympäristöihin, joissa pinnoitteelta vaaditaan kulutus- ja kemikaalienkestoa sekä helppoa puhtaana pidettävyyttä ja hygieenisyyttä.

Suomalainen rakennettu ympäristö muodostuu monimuotoisesta rakennuskannasta, jonka merkittävänä julkisivumateriaalina on jo 1800-luvulta saakka ollut tiilimuuraus ja rappaus. Julkisivuyhdistyksen teettämän tutkimuksen mukaan Suomessa rakennetaan edelleen vuosittain yli miljoona neliötä (Forecon Oy, Julkisivujen markkinat Suomessa 2022) muurattuja ja erilaisia rapattuja julkisivuja.

NSG Groupin kehittämän Pilkington AviSafe™ -lasin erikoispinnoite on suunniteltu estämään lintujen törmäämistä rakennuksen ikkunoihin ja julkisivuun. Useimmiten linnut törmäävät lasiin, kun ne erehtyvät luulemaan lasipinnan heijastuksia todellisiksi ja näkevät heijasteessa esimerkiksi puita tai avointa taivasta.

Metsä Groupin Tampereen toimitilojen tilasuunnittelussa panostettiin toiminnallisuuteen, viihtyisyyteen ja muuntojoustavuuteen. Tilojen sisustuksessa käytetään puuta innovatiivisilla tavoilla. Toimivat ja viihtyisät toimitilat houkuttelevat henkilöstön toimistolle ja lisäävät uusien osaajien kiinnostusta Metsä Groupia kohtaan työnantajana.

”Vastuullisuus ja kestävä kehitys vaikuttavat yhä useamman kuluttajan ostopäätöksiin, joten ne ovat tiiviisti mukana myös keittiöiden teknologiakehityksessä. Viime kädessä monella yrityksellä teknologista murrosta ohjaavat asiakkaiden ja kuluttajien toiveet”, toteaa Savo Designin myyntijohtaja Vesa Jaakkola.

Patentoitu Babystanderi®-suihkuallas on innovatiivinen ratkaisu lapsen peseytymiseen. Tämä päiväkotien ergonomiaa parantava innovaatio on saanut hyvää palautetta varhaiskasvattajien keskuudessa.

Ennen kaikki ei ollut paremmin, mutta moni asia oli kauniimmin.

Kun tiloja muutetaan ja remontoidaan yhä uudelleen, kasvavat myös tilamuutosten ympäristövaikutukset. Jotta vaikutuksia voitaisiin arvioida ja vertailla, Green Building Council Finlandin tilamuutoksia suunnittelevat ja toteuttavat jäsenyritykset kehittivät yhdessä ohjeen tilasuunnittelun hiilijalanjäljen laskentaan. Mukana työryhmässä oli yli kaksikymmentä yritystä, joille tilamuutosten oman hiilijalanjäljen laskentaohjeen laatiminen oli tärkeää niin oman liiketoiminnan kuin koko alan kehittämisen näkökulmasta.

Itämerenkadulle Helsingin Ruoholahteen on keväällä 2024 valmistumassa We Land -toimistotalo, jonka julkisivuihin on asennettu näyttäviä kupari- ja lasielementtejä. Osittain 14-kerroksinen talo on nyt Suomen suurimpia toimistorakennuksia. Sen toteutukseen vaadittiin huolellista suunnittelua ja monia innovatiivisia erikoisratkaisuja.

Rakennuksen julkisivu on käyntikortti, joka antaa ensivaikutelman rakennuksen tyylistä ja kunnosta. Sopivien suoja-aineiden käyttö varmistaa, että julkisivu ja muut pinnat säilyvät hyvännäköisinä ja ovat kestäviä ja helppohoitoisia. Arkkitehdit ja suunnittelijat ovat avainasemassa kauniin ja kestävän rakennuksen luomisessa.