Arkkitehtuuri yhteisön ytimessä

Arkkitehtuurin merkitystä vetovoimatekijänä ei voi kiistää. Viimeisen 20 vuoden aikana ykkösrivin kaupungit Barcelonasta Berliiniin ovat panostaneet arkkitehtuuriin ja kaupungin ilmeeseen. Hyvä arkkitehtuuri ei kuitenkaan ole vain isojen ja rikkaiden yhteisöjen etuoikeus.

SAFAn puheenjohtaja Henna Helander on todennut, että jokaisen suomalaisen kaupungin kannattaisi laatia oma arkkitehtuuripoliittinen ohjelma. Sitä laadittaessa voidaan käydä avointa keskustelua arkkitehtuurista ja siitä, millaista kaupunkia kaupunkilaiset pitävät tärkeänä.

Helanderin mukaan kaupunki voi kirjata ohjelmaan rakennetun ympäristönsä ominaispiirteitä ja siten vahvistaa omia periaatteitaan ja identiteettiään. Tällaisia periaatteita voivat olla esimerkiksi avoimien ja arkkitehtuurikilpailujen järjestäminen keskeisistä rakennuksista tai kaupunginosista, tai Ruotsin mallin mukaisesti, kaupunginarkkitehdin viran perustaminen.

Suomen valtio julkaisi uuden arkkitehtuuripoliittisen ohjelmansa (Apoli 2021) viime vuonna – ja Helanderin ehdotus tavallaan jalkauttaa sen yhteisötasolle.

Kaupungeissa onkin hyvä käydä jatkuvaa keskustelua siitä, minkälaisia rakennuksia halutaan luoda. Omien arkkitehtonisten vahvuuksien tunnistaminen on tärkeää, mutta yhtä lailla on syytä puhua myös omista kaupunkisuunnitteluun liittyvistä kipupisteistä.

Isommissa suomalaisissa kaupungeissa arkkitehtuuri on toki nähty voimavarana jo pitkän aikaa ja arkkitehtuuriohjelmia meillä on myös tehty. Tällä hetkellä Tampere uudistaa omaa arkkitehtuuriohjelmaansa ja valmista luvataan tämän vuoden aikana. Päivitystyölle on myös tilausta, sillä Tampereen nykyinen arkkitehtuuriohjelma on 14 vuotta vanha.

Vanhallakin ohjelmalla tosin oli vaikutusta. Siinä esitellyistä toimenpiteistä ovat toteutuneet esimerkiksi kaupunkikuvatoimikunta ja TAD-viikko eli arkkitehtuuri- ja designviikko.

Tampereen päivitettyyn arkkitehtuuriohjelmaan kootaan kaupunki- ja rakennussuunnittelun tavoitteita ja keinoja niihin pääsemiseksi. Tampereen pormestari Anna-Kaisa Ikonen linjaa, että arkkitehtuuriohjelma on tärkeä työkalu Tampereen kehityksessä kohti kaikille viihtyisää ja elinvoimaista kaupunkia. Ikosen mukaan laadukas, innovatiivinen ja ympäristöään kunnioittava arkkitehtuuri on Tampereen keskeinen vetovoimatekijä.

Yhteiseksi koetun ja toimivan arkkitehtuuriohjelman takeeksi halutaan jo alusta asti mukaan niin kaupunkilaiset, päättäjät, suunnittelijat, toteuttajat kuin muutkin sidosryhmät. Uusia teemoja on tulossa mukaan pitkä rivi: kestävä suunnittelu, kiertotalous, kävelykaupunki ja kaupunkikulttuurin nousu ovat kovia keihäänkärkiä, jotka puuttuvat vanhasta ohjelmasta.

Yhtenä tavoitteena Tampereella on, että saadaan vuorovaikutuksessa syntynyt raikas ja kunnianhimoinen, mutta myös juureva ja paikasta lähtevä ohjelma. Samalla synnytetään yhä enemmän laadukasta arkkitehtuuria, johon katse seisahtuu niin yksittäisissä rakennuksissa kuin laajemmassa kaupunkikuvassakin.

Kuvaan kuuluu, että arkkitehtuuripolitiikkaa uudistetaan keskustelemalla. Yhdistämällä kaupunkilaisten ja paikallisten toimijoiden näkemykset sekä asiantuntijoiden tietämys osallistavien työpajojen avulla asetetaan tavoitteita ja ideoidaan keinoja niiden saavuttamiseksi.

Yksin vuonna 2020 järjestettiin kolme vuorovaikutustilaisuutta, joissa ideoitiin Tampereen arkkitehtuuripolitiikkaa eri näkökulmista. Tilaisuuksissa käsiteltiin mm. yleisten alueiden, asumisen, rakennusperinnön ja julkisen rakentamisen teemoja.

Tampereella on osallistavaa otetta, joka on kunniaksi kaupungille. Arkkitehtuuri todella kuuluu kaikille, ja siihen liittyvän keskustelun tulee olla mahdollisimman avointa. Arkkitehtuuri voi kohottaa, rohkaista ja voimallistaa yhteisön jäseniä monin tavoin.

Ja se kääntöpuoli, johon meillä ei ole varaa: harva asia ankeuttaa arkea yhtä pahasti kuin kehno rakennettu ympäristö.

PETRI CHARPENTIER

Seuraa Prointerior

Prointerior uutiskirje

UUSIMMAT

Flowcrete on yksi Euroopan johtavista lattiapinnoitteiden kehittäjistä ja valmistajista. Flowcrete-pinnoitusjärjestelmät on kehitetty vaativiin ympäristöihin, joissa pinnoitteelta vaaditaan kulutus- ja kemikaalienkestoa sekä helppoa puhtaana pidettävyyttä ja hygieenisyyttä.

Suomalainen rakennettu ympäristö muodostuu monimuotoisesta rakennuskannasta, jonka merkittävänä julkisivumateriaalina on jo 1800-luvulta saakka ollut tiilimuuraus ja rappaus. Julkisivuyhdistyksen teettämän tutkimuksen mukaan Suomessa rakennetaan edelleen vuosittain yli miljoona neliötä (Forecon Oy, Julkisivujen markkinat Suomessa 2022) muurattuja ja erilaisia rapattuja julkisivuja.

NSG Groupin kehittämän Pilkington AviSafe™ -lasin erikoispinnoite on suunniteltu estämään lintujen törmäämistä rakennuksen ikkunoihin ja julkisivuun. Useimmiten linnut törmäävät lasiin, kun ne erehtyvät luulemaan lasipinnan heijastuksia todellisiksi ja näkevät heijasteessa esimerkiksi puita tai avointa taivasta.

Metsä Groupin Tampereen toimitilojen tilasuunnittelussa panostettiin toiminnallisuuteen, viihtyisyyteen ja muuntojoustavuuteen. Tilojen sisustuksessa käytetään puuta innovatiivisilla tavoilla. Toimivat ja viihtyisät toimitilat houkuttelevat henkilöstön toimistolle ja lisäävät uusien osaajien kiinnostusta Metsä Groupia kohtaan työnantajana.

”Vastuullisuus ja kestävä kehitys vaikuttavat yhä useamman kuluttajan ostopäätöksiin, joten ne ovat tiiviisti mukana myös keittiöiden teknologiakehityksessä. Viime kädessä monella yrityksellä teknologista murrosta ohjaavat asiakkaiden ja kuluttajien toiveet”, toteaa Savo Designin myyntijohtaja Vesa Jaakkola.

Patentoitu Babystanderi®-suihkuallas on innovatiivinen ratkaisu lapsen peseytymiseen. Tämä päiväkotien ergonomiaa parantava innovaatio on saanut hyvää palautetta varhaiskasvattajien keskuudessa.

Ennen kaikki ei ollut paremmin, mutta moni asia oli kauniimmin.

Kun tiloja muutetaan ja remontoidaan yhä uudelleen, kasvavat myös tilamuutosten ympäristövaikutukset. Jotta vaikutuksia voitaisiin arvioida ja vertailla, Green Building Council Finlandin tilamuutoksia suunnittelevat ja toteuttavat jäsenyritykset kehittivät yhdessä ohjeen tilasuunnittelun hiilijalanjäljen laskentaan. Mukana työryhmässä oli yli kaksikymmentä yritystä, joille tilamuutosten oman hiilijalanjäljen laskentaohjeen laatiminen oli tärkeää niin oman liiketoiminnan kuin koko alan kehittämisen näkökulmasta.

Itämerenkadulle Helsingin Ruoholahteen on keväällä 2024 valmistumassa We Land -toimistotalo, jonka julkisivuihin on asennettu näyttäviä kupari- ja lasielementtejä. Osittain 14-kerroksinen talo on nyt Suomen suurimpia toimistorakennuksia. Sen toteutukseen vaadittiin huolellista suunnittelua ja monia innovatiivisia erikoisratkaisuja.

Rakennuksen julkisivu on käyntikortti, joka antaa ensivaikutelman rakennuksen tyylistä ja kunnosta. Sopivien suoja-aineiden käyttö varmistaa, että julkisivu ja muut pinnat säilyvät hyvännäköisinä ja ovat kestäviä ja helppohoitoisia. Arkkitehdit ja suunnittelijat ovat avainasemassa kauniin ja kestävän rakennuksen luomisessa.