Yhteistyössä (Julkisivuyhdistys JSY ry)

Kiertotalousesimerkki Kokkolasta:

Uudella julkisivulla vanha runko uuteen käyttöön

Teksti: Tomi Hautakangas

Rakennuksen vanhin osa on 1960-luvulta. Vain perustukset ja kantava runko säilyivät. Uusvanha halli yläilmasta katsottuna.
Kuva: Jesper Häggblom

Kokkolassa Jyväskyläntien varrella sijaitsee paikallisille tuttu Rukka-vaatetehtaan tuotantotila. Rakennus on vanhimmilta osiltaan 1960-luvun alkupuolelta. Se on ollut käyttämättä jo vuodesta 2013 saakka, kunnes kokkolalainen liikemies Leif Häggblom osti kiinteistön 2018.

Hanke on mielenkiintoinen esimerkki kiertotaloudesta ja siitä, miten rakennuksen vanhaa runkoa voidaan hyödyntää uuden julkisivun toteuttamisessa. Hanke toteutettiin vuonna 2020. Rakennuksen korjauskuluksi muodostui vain noin 500 €/m2.

Perustukset ja kantava runko säilytettiin

Pääosin yksitasoisen ja laajimmalta osaltaan huomiota herättävän matalan rakennuksen runko koostui betonipilareiden kannattelemista liimapuupalkeista. Julkisivut olivat kalkkihiekkatiiltä ja nauhaikkunaa. Kerrosalaa oli alle 5 000 m2 enimmäkseen yhdessä tasossa, ja tilavuutta noin 20 000 m3.

Perustuksia ja kantavaa runkoa lukuun ottamatta ulkovaippa purettiin kokonaan. Matalimman osan betonipilareita jatkettiin teräspilarein, ja liimapuupalkit asennettiin takaisin siten, että kattolappeiden suunnat osin kääntyivät. Osa liimapuupalkeista uusittiin mitoitussyistä, mutta periaatteessa nekin olisi voitu käyttää uudelleen.

Uusi sandwich-peltielementtirakenteinen julkisivu asettui vanhan sokkelin päälle noin 100 000 kg alkuperäistä kevyempänä. Vaikka laajojen ikkunarakenteiden myötä rakennuksen ilme muuttui täysin, esimerkiksi sokkelin puhkovat oviaukot on suunniteltu pääosin entisille paikoilleen. Muutos oli merkittävä, erityisesti matalan osuuden tilojen käyttökelpoisuus parani huimasti tilavuuden lisääntyessä reilut 8 000 m3.

Uusvanhan rakennuksen haasteellinen lupamenettely

Tiloista ei saisi Häggblomin mukaan nykyistä parempaa vuokraa, vaikka rakennus olisi kokonaan uusi, koska rakennus ei poikkea käyttöominaisuuksiltaan uudesta oikeastaan mitenkään. Talotekniikka ja ulkovaippa ovat kokonaan uutta, ja vanhoista rakenteista sisällä näkyvät ainoastaan liimapuupalkit ja pilarit, sekä niiden uudet jatkeet. Vanhan asemakaavan puitteissa uudisrakennus ei olisi muodoltaankaan poikennut korjatusta merkittävästi.

Vaikka suunniteltu korjaus oli menetelmiltään yksinkertainen, oli sen lupamenettely vastaavaan uudisrakennushankkeeseen verraten huomattavasti hankalampi. Oli epäselvää, miltä osin kyse olisi uudisrakentamisesta ja miltä osin korjaamisesta, ja mitä voidaan hyväksyä ja mitä ei.

Rakennustekniikan osalta asioita jouduttiin hoitamaan suoraan soveltuvien viranomaisrutiinien ja määräysten puuttuessa varsin erikoisilla tavoilla. Maaperän, perustusten ja runko-osien kantavuuteen liittyvät vaatimukset, mitoitusohjeet ja määräykset ovat toki muuttuneet vuosien varrella, mutta esimerkiksi perustukset olivat hyvin syvällä, eikä niistä löytynyt mitään merkkejä vaurioista tai painumista. Oli kuitenkin haastavaa uskottavasti osoittaa, että ne jatkossakin kantaisivat, vaikka niiden kantama kuorma vähenisi merkittävästi.

Kiertotalous suunnittelun uusi haaste

Hanke luo pohjaa vastaavanlaisten kiertotaloushankkeiden toteutumiseen aikana, jolloin liian usein päädytään purkamaan ja rakentamaan uudelleen taloudellisiin näkökulmiin vedoten. Olisi hyvä tutkia korjausvaihtoehdot huomattavasti tarkemmin ja innovatiivisesti, kuten tässä esimerkkihankkeessa. Siihen tarvittaisiin uudenlaista suunnittelutyötäkin pelkkien alustavien kustannusarvioiden sijaan.

Taloudellisten syiden lisäksi esimerkiksi hiilijalanjäljellä pitäisi olla enemmän merkitystä. Myös viranomaistahon pitäisi edistää enemmän vastaavanlaisten kiertotaloushankkeiden toteutumista. Siihen tarvittaisiin laajemmin ohjeistusta ja opastusta.

Tomi Hautakangas
ARK:sto Ky
Julkisivuyhdistys - JSY ry
hallituksen jäsen

Seuraa Prointerior

Prointerior uutiskirje

UUSIMMAT

Tähän asti erittäin kuumien tilojen, kuten saunan katosta seinäpinnoille, tasaisen epäsuoran valaistuksen toteuttaminen kestävästi ja turvallisesti on ollut vaikeaa ja kallista. Nyt näihin haastaviin olosuhteisiin on kehitetty ratkaisu, jolla toivottu valaistus onnistuu kestävästi ja turvallisesti.

Asiakkaan tarpeesta ja alkuperäisestä ideasta jalostui korjauseriste PAROC® Trio, Senior Development Engineer Bror Engström Owens Corning Parocilta kertoo, miten julkisivujen korjausrakentamisen kustannuksia ja työaikaa merkittävästi säästävä innovaatio muuttui ideasta valmiiksi tuotteeksi.

Tilojen akustiikka on muodostunut tärkeäksi tekijäksi rakennetulle sisäympäristölle. Akustiikalla voidaan vaikuttaa tilan viihtyvyyteen, keskittymiskyvyn ja motivaation parantamiseen sekä työssäjaksamiseen.

Automatisoitu dynaaminen aurinkosuojausjärjestelmä parantaa rakennuksen energiatehokkuutta ja sisätilojen viihtyisyyttä. Aurinkosuojauksen suunnittelun tueksi on kehitetty simulointiohjelmisto, jolla voi vertailla erilaisia vaihtoehtoja.

Ikkunalasin alkuperäinen tarkoitus oli laskea päivänvaloa sisään sekä mahdollistaa läpinäkyvyys toimien samalla suojana säätä ja tuulta vastaan. Lasin perustoiminto on säilynyt samana, mutta nyt voimme vaatia useamman lasin yhdistelmältä paljon enemmän.

Akustiikka on osa kokonaisvaltaista tilasuunnittelua. Laadukkaat akustiset designtuotteet yhdistävät taiteen akustiikkaan.

Kokonaisvaltaisesti positiivinen asiakaskokemus on kasvavan liiketoiminnan elinehto ja yrityksen brändin muodostumisen kulmakivi. Houkutteleva yritysbrändi rakennetaan lukuisista palasista, joista jokaisella on oma roolinsa onnistuneen kokonaisuuden luomisessa.

Rakentamisen vähähiilisyys on ollut tapetilla nyt muutaman vuoden. Suomen valtiolla sekä kaupungeilla on varsin kunnianhimoisia tavoitteita hiilijalanjäljen pienentämiseksi. Tavoitellaan jopa hiilineutraalisuutta varsin nopealla aikataululla. Rakentamisella ja rakennusten energiankulutuksella on esitetty olevan merkittävä vaikutus näiden tavoitteiden saavuttamiseen.

Rakennuksen suunnittelussa on huomioitava helppokulkuisuus. Työntöpainikkeella ovien avaaminen on sujuvaa niin arjessa kuin hätätilanteessakin. Kestävien ja paloturvallisten painikkeiden asentaminen on helppoa.

Rakentamisesta ja rakennuksista syntyvät kasvihuonepäästöt kattavat noin kolmanneksen Suomen kasvihuonepäästöistä. Rakentamisessa käytetään paljon luonnonvaroja, jotta tarvittavia rakennusmateriaaleja saadaan tehtyä. Yksi eniten käytetyistä materiaaleista on betoni, joka on itsessään suuri päästölähde. Betonin valmistuksessa syntyvät hiilidioksidipäästöt ovat noin 5–10 prosenttia kaikista ihmisen aiheuttamista hiilidioksidipäästöistä.