Yhteistyössä (Julkisivuyhdistys JSY ry)

Kiertotalousesimerkki Kokkolasta:

Uudella julkisivulla vanha runko uuteen käyttöön

Teksti: Tomi Hautakangas

Rakennuksen vanhin osa on 1960-luvulta. Vain perustukset ja kantava runko säilyivät. Uusvanha halli yläilmasta katsottuna.
Kuva: Jesper Häggblom

Kokkolassa Jyväskyläntien varrella sijaitsee paikallisille tuttu Rukka-vaatetehtaan tuotantotila. Rakennus on vanhimmilta osiltaan 1960-luvun alkupuolelta. Se on ollut käyttämättä jo vuodesta 2013 saakka, kunnes kokkolalainen liikemies Leif Häggblom osti kiinteistön 2018.

Hanke on mielenkiintoinen esimerkki kiertotaloudesta ja siitä, miten rakennuksen vanhaa runkoa voidaan hyödyntää uuden julkisivun toteuttamisessa. Hanke toteutettiin vuonna 2020. Rakennuksen korjauskuluksi muodostui vain noin 500 €/m2.

Perustukset ja kantava runko säilytettiin

Pääosin yksitasoisen ja laajimmalta osaltaan huomiota herättävän matalan rakennuksen runko koostui betonipilareiden kannattelemista liimapuupalkeista. Julkisivut olivat kalkkihiekkatiiltä ja nauhaikkunaa. Kerrosalaa oli alle 5 000 m2 enimmäkseen yhdessä tasossa, ja tilavuutta noin 20 000 m3.

Perustuksia ja kantavaa runkoa lukuun ottamatta ulkovaippa purettiin kokonaan. Matalimman osan betonipilareita jatkettiin teräspilarein, ja liimapuupalkit asennettiin takaisin siten, että kattolappeiden suunnat osin kääntyivät. Osa liimapuupalkeista uusittiin mitoitussyistä, mutta periaatteessa nekin olisi voitu käyttää uudelleen.

Uusi sandwich-peltielementtirakenteinen julkisivu asettui vanhan sokkelin päälle noin 100 000 kg alkuperäistä kevyempänä. Vaikka laajojen ikkunarakenteiden myötä rakennuksen ilme muuttui täysin, esimerkiksi sokkelin puhkovat oviaukot on suunniteltu pääosin entisille paikoilleen. Muutos oli merkittävä, erityisesti matalan osuuden tilojen käyttökelpoisuus parani huimasti tilavuuden lisääntyessä reilut 8 000 m3.

Uusvanhan rakennuksen haasteellinen lupamenettely

Tiloista ei saisi Häggblomin mukaan nykyistä parempaa vuokraa, vaikka rakennus olisi kokonaan uusi, koska rakennus ei poikkea käyttöominaisuuksiltaan uudesta oikeastaan mitenkään. Talotekniikka ja ulkovaippa ovat kokonaan uutta, ja vanhoista rakenteista sisällä näkyvät ainoastaan liimapuupalkit ja pilarit, sekä niiden uudet jatkeet. Vanhan asemakaavan puitteissa uudisrakennus ei olisi muodoltaankaan poikennut korjatusta merkittävästi.

Vaikka suunniteltu korjaus oli menetelmiltään yksinkertainen, oli sen lupamenettely vastaavaan uudisrakennushankkeeseen verraten huomattavasti hankalampi. Oli epäselvää, miltä osin kyse olisi uudisrakentamisesta ja miltä osin korjaamisesta, ja mitä voidaan hyväksyä ja mitä ei.

Rakennustekniikan osalta asioita jouduttiin hoitamaan suoraan soveltuvien viranomaisrutiinien ja määräysten puuttuessa varsin erikoisilla tavoilla. Maaperän, perustusten ja runko-osien kantavuuteen liittyvät vaatimukset, mitoitusohjeet ja määräykset ovat toki muuttuneet vuosien varrella, mutta esimerkiksi perustukset olivat hyvin syvällä, eikä niistä löytynyt mitään merkkejä vaurioista tai painumista. Oli kuitenkin haastavaa uskottavasti osoittaa, että ne jatkossakin kantaisivat, vaikka niiden kantama kuorma vähenisi merkittävästi.

Kiertotalous suunnittelun uusi haaste

Hanke luo pohjaa vastaavanlaisten kiertotaloushankkeiden toteutumiseen aikana, jolloin liian usein päädytään purkamaan ja rakentamaan uudelleen taloudellisiin näkökulmiin vedoten. Olisi hyvä tutkia korjausvaihtoehdot huomattavasti tarkemmin ja innovatiivisesti, kuten tässä esimerkkihankkeessa. Siihen tarvittaisiin uudenlaista suunnittelutyötäkin pelkkien alustavien kustannusarvioiden sijaan.

Taloudellisten syiden lisäksi esimerkiksi hiilijalanjäljellä pitäisi olla enemmän merkitystä. Myös viranomaistahon pitäisi edistää enemmän vastaavanlaisten kiertotaloushankkeiden toteutumista. Siihen tarvittaisiin laajemmin ohjeistusta ja opastusta.

Tomi Hautakangas
ARK:sto Ky
Julkisivuyhdistys - JSY ry
hallituksen jäsen

Seuraa Prointerior

Prointerior uutiskirje

UUSIMMAT

Flowcrete on yksi Euroopan johtavista lattiapinnoitteiden kehittäjistä ja valmistajista. Flowcrete-pinnoitusjärjestelmät on kehitetty vaativiin ympäristöihin, joissa pinnoitteelta vaaditaan kulutus- ja kemikaalienkestoa sekä helppoa puhtaana pidettävyyttä ja hygieenisyyttä.

Suomalainen rakennettu ympäristö muodostuu monimuotoisesta rakennuskannasta, jonka merkittävänä julkisivumateriaalina on jo 1800-luvulta saakka ollut tiilimuuraus ja rappaus. Julkisivuyhdistyksen teettämän tutkimuksen mukaan Suomessa rakennetaan edelleen vuosittain yli miljoona neliötä (Forecon Oy, Julkisivujen markkinat Suomessa 2022) muurattuja ja erilaisia rapattuja julkisivuja.

NSG Groupin kehittämän Pilkington AviSafe™ -lasin erikoispinnoite on suunniteltu estämään lintujen törmäämistä rakennuksen ikkunoihin ja julkisivuun. Useimmiten linnut törmäävät lasiin, kun ne erehtyvät luulemaan lasipinnan heijastuksia todellisiksi ja näkevät heijasteessa esimerkiksi puita tai avointa taivasta.

Metsä Groupin Tampereen toimitilojen tilasuunnittelussa panostettiin toiminnallisuuteen, viihtyisyyteen ja muuntojoustavuuteen. Tilojen sisustuksessa käytetään puuta innovatiivisilla tavoilla. Toimivat ja viihtyisät toimitilat houkuttelevat henkilöstön toimistolle ja lisäävät uusien osaajien kiinnostusta Metsä Groupia kohtaan työnantajana.

”Vastuullisuus ja kestävä kehitys vaikuttavat yhä useamman kuluttajan ostopäätöksiin, joten ne ovat tiiviisti mukana myös keittiöiden teknologiakehityksessä. Viime kädessä monella yrityksellä teknologista murrosta ohjaavat asiakkaiden ja kuluttajien toiveet”, toteaa Savo Designin myyntijohtaja Vesa Jaakkola.

Patentoitu Babystanderi®-suihkuallas on innovatiivinen ratkaisu lapsen peseytymiseen. Tämä päiväkotien ergonomiaa parantava innovaatio on saanut hyvää palautetta varhaiskasvattajien keskuudessa.

Ennen kaikki ei ollut paremmin, mutta moni asia oli kauniimmin.

Kun tiloja muutetaan ja remontoidaan yhä uudelleen, kasvavat myös tilamuutosten ympäristövaikutukset. Jotta vaikutuksia voitaisiin arvioida ja vertailla, Green Building Council Finlandin tilamuutoksia suunnittelevat ja toteuttavat jäsenyritykset kehittivät yhdessä ohjeen tilasuunnittelun hiilijalanjäljen laskentaan. Mukana työryhmässä oli yli kaksikymmentä yritystä, joille tilamuutosten oman hiilijalanjäljen laskentaohjeen laatiminen oli tärkeää niin oman liiketoiminnan kuin koko alan kehittämisen näkökulmasta.

Itämerenkadulle Helsingin Ruoholahteen on keväällä 2024 valmistumassa We Land -toimistotalo, jonka julkisivuihin on asennettu näyttäviä kupari- ja lasielementtejä. Osittain 14-kerroksinen talo on nyt Suomen suurimpia toimistorakennuksia. Sen toteutukseen vaadittiin huolellista suunnittelua ja monia innovatiivisia erikoisratkaisuja.

Rakennuksen julkisivu on käyntikortti, joka antaa ensivaikutelman rakennuksen tyylistä ja kunnosta. Sopivien suoja-aineiden käyttö varmistaa, että julkisivu ja muut pinnat säilyvät hyvännäköisinä ja ovat kestäviä ja helppohoitoisia. Arkkitehdit ja suunnittelijat ovat avainasemassa kauniin ja kestävän rakennuksen luomisessa.