Yhteistyössä (Julkisivuyhdistys JSY ry)

Kiertotalousesimerkki Kokkolasta:

Uudella julkisivulla vanha runko uuteen käyttöön

Teksti: Tomi Hautakangas

Rakennuksen vanhin osa on 1960-luvulta. Vain perustukset ja kantava runko säilyivät. Uusvanha halli yläilmasta katsottuna.
Kuva: Jesper Häggblom

Kokkolassa Jyväskyläntien varrella sijaitsee paikallisille tuttu Rukka-vaatetehtaan tuotantotila. Rakennus on vanhimmilta osiltaan 1960-luvun alkupuolelta. Se on ollut käyttämättä jo vuodesta 2013 saakka, kunnes kokkolalainen liikemies Leif Häggblom osti kiinteistön 2018.

Hanke on mielenkiintoinen esimerkki kiertotaloudesta ja siitä, miten rakennuksen vanhaa runkoa voidaan hyödyntää uuden julkisivun toteuttamisessa. Hanke toteutettiin vuonna 2020. Rakennuksen korjauskuluksi muodostui vain noin 500 €/m2.

Perustukset ja kantava runko säilytettiin

Pääosin yksitasoisen ja laajimmalta osaltaan huomiota herättävän matalan rakennuksen runko koostui betonipilareiden kannattelemista liimapuupalkeista. Julkisivut olivat kalkkihiekkatiiltä ja nauhaikkunaa. Kerrosalaa oli alle 5 000 m2 enimmäkseen yhdessä tasossa, ja tilavuutta noin 20 000 m3.

Perustuksia ja kantavaa runkoa lukuun ottamatta ulkovaippa purettiin kokonaan. Matalimman osan betonipilareita jatkettiin teräspilarein, ja liimapuupalkit asennettiin takaisin siten, että kattolappeiden suunnat osin kääntyivät. Osa liimapuupalkeista uusittiin mitoitussyistä, mutta periaatteessa nekin olisi voitu käyttää uudelleen.

Uusi sandwich-peltielementtirakenteinen julkisivu asettui vanhan sokkelin päälle noin 100 000 kg alkuperäistä kevyempänä. Vaikka laajojen ikkunarakenteiden myötä rakennuksen ilme muuttui täysin, esimerkiksi sokkelin puhkovat oviaukot on suunniteltu pääosin entisille paikoilleen. Muutos oli merkittävä, erityisesti matalan osuuden tilojen käyttökelpoisuus parani huimasti tilavuuden lisääntyessä reilut 8 000 m3.

Uusvanhan rakennuksen haasteellinen lupamenettely

Tiloista ei saisi Häggblomin mukaan nykyistä parempaa vuokraa, vaikka rakennus olisi kokonaan uusi, koska rakennus ei poikkea käyttöominaisuuksiltaan uudesta oikeastaan mitenkään. Talotekniikka ja ulkovaippa ovat kokonaan uutta, ja vanhoista rakenteista sisällä näkyvät ainoastaan liimapuupalkit ja pilarit, sekä niiden uudet jatkeet. Vanhan asemakaavan puitteissa uudisrakennus ei olisi muodoltaankaan poikennut korjatusta merkittävästi.

Vaikka suunniteltu korjaus oli menetelmiltään yksinkertainen, oli sen lupamenettely vastaavaan uudisrakennushankkeeseen verraten huomattavasti hankalampi. Oli epäselvää, miltä osin kyse olisi uudisrakentamisesta ja miltä osin korjaamisesta, ja mitä voidaan hyväksyä ja mitä ei.

Rakennustekniikan osalta asioita jouduttiin hoitamaan suoraan soveltuvien viranomaisrutiinien ja määräysten puuttuessa varsin erikoisilla tavoilla. Maaperän, perustusten ja runko-osien kantavuuteen liittyvät vaatimukset, mitoitusohjeet ja määräykset ovat toki muuttuneet vuosien varrella, mutta esimerkiksi perustukset olivat hyvin syvällä, eikä niistä löytynyt mitään merkkejä vaurioista tai painumista. Oli kuitenkin haastavaa uskottavasti osoittaa, että ne jatkossakin kantaisivat, vaikka niiden kantama kuorma vähenisi merkittävästi.

Kiertotalous suunnittelun uusi haaste

Hanke luo pohjaa vastaavanlaisten kiertotaloushankkeiden toteutumiseen aikana, jolloin liian usein päädytään purkamaan ja rakentamaan uudelleen taloudellisiin näkökulmiin vedoten. Olisi hyvä tutkia korjausvaihtoehdot huomattavasti tarkemmin ja innovatiivisesti, kuten tässä esimerkkihankkeessa. Siihen tarvittaisiin uudenlaista suunnittelutyötäkin pelkkien alustavien kustannusarvioiden sijaan.

Taloudellisten syiden lisäksi esimerkiksi hiilijalanjäljellä pitäisi olla enemmän merkitystä. Myös viranomaistahon pitäisi edistää enemmän vastaavanlaisten kiertotaloushankkeiden toteutumista. Siihen tarvittaisiin laajemmin ohjeistusta ja opastusta.

Tomi Hautakangas
ARK:sto Ky
Julkisivuyhdistys - JSY ry
hallituksen jäsen

Seuraa Prointerior

Prointerior uutiskirje

UUSIMMAT

“Mikä on fiiliksesi sisustusarkkitehtien työn tulevaisuudesta?” -“moniulotteinen, muuttuva, problemaattinen, rohkea, ihmiskeskeinen”

Mikä olisikaan parempi tapa vahvistaa tiimihenkeä ja lisätä jaksamista kuin viettää virkistävä työhyvinvointipäivä merellisessä miljöössä kalastuksen parissa? Villa Seaview tarjoaa nyt yritysryhmille uudenlaisen mahdollisuuden yhdistää kokoukset, rentoutuminen ja luonnon rauha yhteen saumattomaan kokonaisuuteen.

Ole.Fit Kokkolan toimitiloissa seinäverhoilut vangitsevat katseen. Uudella SPC-teknologialla valmistettavien, dekoratiivisten Rocko Wall Tiles -seinälevyjen asentaminen oli nopeaa ja helppoa.

Tampereen uusi maamerkki, Tammelan Stadion, on esimerkki arkkitehtonisesta ja rakenteellisesta innovaatiosta, jossa yhdistyvät urheilu, asuminen ja kaupalliset palvelut ainutlaatuisella tavalla. Vuoden 2024 Betonirakenne -palkinnon sekä Arkkitehtuurin Finlandian voittanut kokonaisuus tuo uudenlaisen rakentamisen mallin suomalaiselle kaupunkikuvalle. JKMM Arkkitehtien suunnittelema hybridistadion on sovitettu tiiviisti keskustakortteliin, ja sen suunnittelussa on huomioitu niin ekologisuus kuin käytännöllisyys.

Hyvin suunniteltu akustiikka on olennainen osa laadukasta rakennussuunnittelua. Se vaikuttaa merkittävästi tilan käyttömukavuuteen, terveellisyyteen ja toimivuuteen. Riittämätön akustinen suunnittelu voi johtaa kaiuntaan, meluongelmiin ja jopa käyttäjien heikentyneeseen hyvinvointiin. Akustiikan merkitys korostuu erityisesti julkisissa tiloissa, kuten kouluissa, toimistoissa ja auditorioissa, mutta myös asuinrakennuksissa ja monitoimitiloissa hyvä äänimaailma parantaa asumis- ja käyttökokemusta.

Sisustusarkkitehdit SIO on valinnut Vuoden sisustusarkkitehtitoimiston 2025. Nominaatin sai helsinkiläinen Kohina Arkkitehtuurin ja muotoilun päivien päätapahtumaan 30.1.2025 Kulttuurikeskus Stoassa.

Rakennusten energiatehokkuus ja sisäilman miellyttävyys ovat keskeisiä tavoitteita modernissa arkkitehtuurissa. Erityisesti lämpenevä ilmasto ja kasvava tarve energiansäästölle tuovat uusia haasteita suunnittelijoille. Aurinkosuojaus on yksi tehokkaimmista keinoista parantaa rakennusten energiatehokkuutta ja samalla varmistaa miellyttävä sisäilmasto ympäri vuoden. Sen avulla voidaan merkittävästi vähentää rakennuksen jäähdytyksen tarvetta, sillä kun lämpö ei pääse sisälle, sitä ei myöskään tarvitse poistaa.

Julkisten rakennusten suunnittelussa turvallisuus ja käyttäjäystävällisyys ovat keskeisiä tavoitteita. Kiinteistöturvallisuus kattaa monia osa-alueita, kuten rakenteellisen turvallisuuden, turvavalaistuksen, kiinteistöautomaation sekä opastamisen kriisitilanteissa. Suunnitteluvaiheessa tehtävät ratkaisut vaikuttavat suoraan rakennuksen turvallisuuteen ja käytettävyyteen koko sen elinkaaren ajan.

Keittiö on perinteisesti ollut kodin sydän, mutta sen rooli ja muotokieli ovat muuttuneet vuosien varrella. Nykyään keittiö ei ole pelkästään ruoanlaittopaikka, vaan monikäyttöinen tila, jossa perheet kokoontuvat, vieraat viipyvät ja arjen eri toiminnot sulautuvat yhteen. Millaisia odotuksia ihmisillä on keittiöilleen tänä päivänä? Ja pysyvätkö suunnittelijat ja arkkitehdit muutoksen mukana?

Seinäjoen asema-alueen ensimmäinen vaihe avautui keskiviikkona 4.12. kello 10. Asemakokonaisuus on joukkoliikenteen solmualue, palvelukeskittymä sekä satojen ihmisten työskentely-ympäristö ja koti. Seinäjoen rautatieasemalla kulkee vuosittain yli miljoona matkustajaa. Rakentamisesta on vastannut YIT. Kokonaisuuden arkkitehti- ja pääsuunnittelusta on vastannut arkkitehtitoimisto OOPEAA.