BLOGI

Kiertotaloutta betonimurskeen hyödyntämisestä

Kirjoittaja: Jasmin Karell

Rakentamisesta ja rakennuksista syntyvät kasvihuonepäästöt kattavat noin kolmanneksen Suomen kasvihuonepäästöistä. Rakentamisessa käytetään paljon luonnonvaroja, jotta tarvittavia rakennusmateriaaleja saadaan tehtyä. Yksi eniten käytetyistä materiaaleista on betoni, joka on itsessään suuri päästölähde. Betonin valmistuksessa syntyvät hiilidioksidipäästöt ovat noin 5–10 prosenttia kaikista ihmisen aiheuttamista hiilidioksidipäästöistä.

Kiertotalous on tärkeässä roolissa hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä. Suomessa tehdään aktiivisesti töitä, jotta voimassa olevaa lainsäädäntöä ja ohjeistusta saataisiin muutettua niin, että vihreä siirtyminen tehostuisi. Yhtenä toimenpiteenä on ollut kesäkuussa 2022 valtioneuvoston antama asetus betonimurskeen jätteeksi luokittelun päättymisen arviointiperusteista (466/2022), joka astui voimaan 1.9.2022.

”Betonin EEJ-asetus” on ensimmäinen Suomessa kansallisesti säädetty ei enää jätettä -asetus (EEJ), jonka tarkoituksena on mahdollistaa jäteperäisen betonimurskeen käyttö sellaisissa käyttötarkoituksissa, joissa jalostusarvo on korkeampi kuin maarakentamisessa. Asetuksen tarkoituksena on ollut luoda perusteet sille, miten betonijätteistä valmistetun murskeen jätteeksi luokittelu päättyy, jotta kyseisiä murskeita voisi tuoda markkinoille erilaisina kiviainestuotteina.

Betonimursketta on ennen EEJ-asetusta hyödynnetty maarakentamisessa MARA-asetuksen (Valtioneuvoston asetus eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa, 843/2017) mukaisesti tai ympäristölupapohjaisesti. Betonimursketta on siis voitu hyödyntää jo aiemminkin MARA-asetuksen sallimissa maarakentamiskohteissa.

Asetuksessa on määritelty toimijat, joita asetus koskee sekä vaatimukset toiminnoille, joilla betonimursketta valmistetaan. Asetuksessa annetaan kelpoisuusvaatimukset, jotka betonimurskeen on täytettävä. EEJ-asetus mahdollistaa tietyn käsittelyprosessin läpikäyneen betonimurskeen käytön maarakentamisen lisäksi talon- ja viherrakentamisessa, valmisbetonin ja betonituotteiden valmistuksessa, lannoitteena, kalkitusaineena, maanparannusaineena tai kasvualustana.

Purkutyömaat jäivät ulkopuolelle

Asetus luo yhtenäisen pohjan sille, miten betonijätteestä valmistetun betonimurskeen jäteluokitus poistuu. Murskeen valmistajilla täytyy olla joko ympäristönsuojelulain (527/2014) mukainen ympäristölupa betonin murskaukseen tai valtioneuvoston asetuksen (858/2018) nojalla toimiva kiinteä betoniasema tai betonituotetehdas.

Purkutyömaat jäivät asetuksen soveltamisalan ulkopuolelle. Mikään ei estä purku-urakoitsijoita toimittamasta purkubetonia EEJ-mursketta valmistaville toimijoille tai omille toimipaikoilleen, joissa EEJ-betonimursketta voisi valmistaa. Purku-urakoitsijat eivät vain voi valmistaa purkutyömaalla syntyneestä purkubetonista EEJ-betonimursketta suoraan työmaalla, mikä olisi tehokkain ja ympäristöystävällisin tapa toimia.

Neitseellisen kiviaineen korvaaminen

Purkutyömailla valmistetaan betonimursketta, joka pyritään viemään suoraan työmaalta hyötykäyttökohteeseen. Tällöin päästöjä syntyy vähemmän, kun hyötykäyttökelpoista materiaalia ei ajeta ensin käsittelyyn ja sieltä käyttökohteeseen. Tällä toimintatavalla säästetään aikaa, rahaa ja ympäristöä.

Betonijätteestä tehdyn murskeen laajempi hyödyntäminen on tulevaisuudessa entistä tärkeämmässä roolissa, koska neitseellisten kiviainesten hankinta tuottaa enemmän päästöjä. EEJ-asetus mahdollistaa betonijätteen laajemman hyödyntämisen, mutta jättää pois suurimman materiaalilähteen ja luo suuren kilpailuedun betonituotteita valmistaville toimijoille. Kiertotaloutta toteutetaan vain ketjun alkupäässä.

Lotus Demolitionilla rakentamisen kiertotalous on osa päivittäistä toimintaa. Purkutyömailta peräisin olevasta purkubetonista valmistetaan sertifioitua purkubetonimursketta, joka soveltuu käytettäväksi MARA-asetuksen mukaisissa kohteissa. Purkutyömailla syntyneet materiaalit toimitetaan hyödynnettäväksi materiaaleina mahdollisuuksien mukaan. Mittaamme myös jokaisen purkutyömaamme hiilijalanjäljen. Hiilijalanjälkilaskurimme tuo näkyväksi vähäpäästöisimmät työtavat ja kannustaa työskentelemään ympäristöä huomioiden.

Jasmin Karell
Ympäristöinsinööri

Green Building Council Finlandin blogeja kirjoittaa joukko kestävästi rakennetun ympäristön asiantuntijoita. Lue lisää osoitteesta figbc.fi.

Seuraa Prointerior

Prointerior uutiskirje

UUSIMMAT

Flowcrete on yksi Euroopan johtavista lattiapinnoitteiden kehittäjistä ja valmistajista. Flowcrete-pinnoitusjärjestelmät on kehitetty vaativiin ympäristöihin, joissa pinnoitteelta vaaditaan kulutus- ja kemikaalienkestoa sekä helppoa puhtaana pidettävyyttä ja hygieenisyyttä.

Suomalainen rakennettu ympäristö muodostuu monimuotoisesta rakennuskannasta, jonka merkittävänä julkisivumateriaalina on jo 1800-luvulta saakka ollut tiilimuuraus ja rappaus. Julkisivuyhdistyksen teettämän tutkimuksen mukaan Suomessa rakennetaan edelleen vuosittain yli miljoona neliötä (Forecon Oy, Julkisivujen markkinat Suomessa 2022) muurattuja ja erilaisia rapattuja julkisivuja.

NSG Groupin kehittämän Pilkington AviSafe™ -lasin erikoispinnoite on suunniteltu estämään lintujen törmäämistä rakennuksen ikkunoihin ja julkisivuun. Useimmiten linnut törmäävät lasiin, kun ne erehtyvät luulemaan lasipinnan heijastuksia todellisiksi ja näkevät heijasteessa esimerkiksi puita tai avointa taivasta.

Metsä Groupin Tampereen toimitilojen tilasuunnittelussa panostettiin toiminnallisuuteen, viihtyisyyteen ja muuntojoustavuuteen. Tilojen sisustuksessa käytetään puuta innovatiivisilla tavoilla. Toimivat ja viihtyisät toimitilat houkuttelevat henkilöstön toimistolle ja lisäävät uusien osaajien kiinnostusta Metsä Groupia kohtaan työnantajana.

”Vastuullisuus ja kestävä kehitys vaikuttavat yhä useamman kuluttajan ostopäätöksiin, joten ne ovat tiiviisti mukana myös keittiöiden teknologiakehityksessä. Viime kädessä monella yrityksellä teknologista murrosta ohjaavat asiakkaiden ja kuluttajien toiveet”, toteaa Savo Designin myyntijohtaja Vesa Jaakkola.

Patentoitu Babystanderi®-suihkuallas on innovatiivinen ratkaisu lapsen peseytymiseen. Tämä päiväkotien ergonomiaa parantava innovaatio on saanut hyvää palautetta varhaiskasvattajien keskuudessa.

Ennen kaikki ei ollut paremmin, mutta moni asia oli kauniimmin.

Kun tiloja muutetaan ja remontoidaan yhä uudelleen, kasvavat myös tilamuutosten ympäristövaikutukset. Jotta vaikutuksia voitaisiin arvioida ja vertailla, Green Building Council Finlandin tilamuutoksia suunnittelevat ja toteuttavat jäsenyritykset kehittivät yhdessä ohjeen tilasuunnittelun hiilijalanjäljen laskentaan. Mukana työryhmässä oli yli kaksikymmentä yritystä, joille tilamuutosten oman hiilijalanjäljen laskentaohjeen laatiminen oli tärkeää niin oman liiketoiminnan kuin koko alan kehittämisen näkökulmasta.

Itämerenkadulle Helsingin Ruoholahteen on keväällä 2024 valmistumassa We Land -toimistotalo, jonka julkisivuihin on asennettu näyttäviä kupari- ja lasielementtejä. Osittain 14-kerroksinen talo on nyt Suomen suurimpia toimistorakennuksia. Sen toteutukseen vaadittiin huolellista suunnittelua ja monia innovatiivisia erikoisratkaisuja.

Rakennuksen julkisivu on käyntikortti, joka antaa ensivaikutelman rakennuksen tyylistä ja kunnosta. Sopivien suoja-aineiden käyttö varmistaa, että julkisivu ja muut pinnat säilyvät hyvännäköisinä ja ovat kestäviä ja helppohoitoisia. Arkkitehdit ja suunnittelijat ovat avainasemassa kauniin ja kestävän rakennuksen luomisessa.