mainos_1009

Katot
Rakentaminen (rakennussuunnittelu)

Katoille rakentaminen vaatii huolellista suunnittelua

artikkelikuva: Katoille rakentaminen vaatii huolellista suunnittelua

Jos olemassa oleviin taloihin halutaan lisää asuinneliöitä tai uutta ilmettä, niiden vesikatoille kenties rakennetaan kattohuoneistoja tai kokonaisia lisäkerroksia – ehkäpä useitakin. Kattoja täydentävän rakentamisen esteenä voi kuitenkin olla niin maisemallisia kuin rakenteellisiakin syitä.

HUONEISTOJEN NELIÖHINNAT kaupunkien ydinkeskustoissa ovat yleensä korkeita. Niinpä tonteille pyritään tyypillisesti rakentamaan niin paljon asuin- tai liiketilaa kuin mahdollista.

Tonttitilan loputtua rakentamiseen voidaan ehkä jollakin tavalla hyödyntää aiemmin pystytettyjen talojen yläpohjaa, ullakkoa tai vesikattoa.

Kevyimmillään lisärakentamissuunnitelmaan voi kuulua vaikkapa ullakkotilan jonkin osan muuttaminen ateljeetilaksi tai pieneksi kattohuoneistoksi. Silloin esimerkiksi harjakattoisen talon vesikattoa on osittain muutettava siten, että huoneistoon saadaan isot maisemaikkunat, ehkäpä ranskalainen parvekekin.

Suunnitelman tavoitteena voi olla hieno ateljeekoti, josta maisemia näkyy naapuritalojen kattojen ylitse ja jonka ikkunoista siivilöityy sinisten hetkien ja punaisten auringonlaskujen luonnonvaloa inspiroimaan kuvataiteilija- asukkaiden kankaille uudenlaisia värisävyjä.

Rakennusluvan saaminen muutostöille saattaa kuitenkin ainakin Helsingissä riippua paljolti siitä, näkyvätkö kattoon tehtävät muutokset alas kaduille tai edes naapuritaloihin. Rakennusvalvonta ei välttämättä ole aina hyväksynyt vanhojen kortteleiden yhtenäisiin kattolinjoihin sellaisia muutoksia, jotka edustavat ympäristöstä selkeästi erottuvaa yksilöllistä arkkitehtuuria.

Lisäkerroksia lähiöihin

Toisaalta myös lähiöiden 1960- ja 1970-luvuilla pystytettyjen ankeiden betonielementtitalojen karua tyyliä voisi olla syytä ja ehkäpä mahdollistakin piristää rakentamalla niiden katoille terassi- tai kattohuoneistoja, mahdollisesti jopa lisäkerroksia.

Suomessa tällaista täydennysrakentamista on selvitelty muun muassa viime vuosikymmenen KLIKK-tutkimusprojektissa (Käyttäjä- ja liiketoimintalähtöinen korjauskonsepti). Hankkeessa olivat mukana Oulun yliopisto, Aalto-yliopisto, Tampereen teknillinen yliopisto, VTT sekä Joensuun, Kouvolan, Porvoon ja Turun kaupungit.

Lähiökerrostalot soveltuvat useimmiten hyvin lisäkerrosrakentamiseen, sillä niissä ei yleensä ole ullakkokerrosta. Monet lähiökerrostalot ovat usein myös tasakattoisia, mikä helpottaa lisäkerrosten rakentamista niin rakennuksen ulkonäön kuin teknisen toteutuksenkin kannalta.

”Tutkijoiden mukaan lisäkerrokset olisi järkevää toteuttaa kevytrakenteisina.

Hankkeen loppuraportin mukaan lähiökerrostalot soveltuvat myös rakenteensa puolesta hyvin lisäkerrosrakentamiseen. Niiden kantava runko kestää helposti kevytrakenteisen uuden kerroksen kuormat, ja usein jopa useammankin lisäkerroksen.

Tutkijoiden mukaan lisäkerrokset olisi järkevää toteuttaa kevytrakenteisina eli teräs- tai puurunkoisina, esimerkiksi CLT-tilaelementtirakenteisina. Raportissa kiinnitettiin huomiota puurakenteen paloturvallisuusominaisuuksiin ja suositettiin vaakasuoraa palomuuria vanhan talon ja uusien huoneistojen välille.

Lisäkerrosten pohjaratkaisua suunniteltaessa olisi yleensä varauduttava siihen, ettei yläpohjalaatta kestä lisäkerrosten kuormia vaan kuormat on vietävä alapuolisille kantaville seinille ja pilareille tai palkeille.

Mikäli alapuoliset kantavat rakenteet ovat kaukana toisistaan tai eivät muutoin sijaitse tarkoituksenmukaisesti uutta huoneisto- ja huonejakoa ajatellen, olemassa olevan yläpohjan päälle voitaisiin rakentaa siirtopalkisto, jonka päälle uudet kerrokset rakennettaisiin.

Jos lisäkerros muuttaa talon vähintään nelikerroksiseksi, remontin yhteydessä on asennettava myös hissi.

Liika on liikaa

Ulkomailla lisäkerrosten liiallinen rakentaminen on toisinaan aiheuttanut ikäviä onnettomuuksia. Tilanteita on usein pahentanut huono suunnittelu sekä rakennuttajien ahneus ja piittaamattomuus.

Yksi tähän mennessä vakavimmista tapauksista sattui Soulissa Etelä-Koreassa kesäkuussa 1995, jolloin Sampoongin tavaratalo sortui. Kaikkiaan502 ihmistä menehtyi ja 937 loukkaantui.

Kyseinen rakennus oli alkujaan suunniteltu nelikerroksiseksi toimistotaloksi. Kesken rakennustöiden talon käyttötarkoitusta päätettiin muuttaa ja lisätä taloon vielä viideskin kerros, samalla kun suunnitelmista poistettiin useita kantavia pilareita.

Lisäksi vesikaton päälle asennettiin 45 tonnin painoiset ilmanvaihtolaitteistot, joiden takia kattoon kohdistui nelinkertainen rasitus laskettuun maksimikantavuuteen verrattuna. Kantavissa rakenteissa oli myös käytetty huonolaatuista betonia.

Jälkiselvittelyissä paljastui romahdusvaaraa ja nopeita korjaustarpeita yllättävän monissa muissakin Soulin kerrostaloissa. Rakennuksen omistaja- rakennuttaja sai 10,5 vuoden vankeustuomion.

Ylimääräinen kattorakennelma saattoi osaltaan vaikuttaa myös Miami Beachin lähelle Surfsideen vuonna 1981 rakennetun Champlain Towers South -kerrostalon sortumiseen USA:ssa kesäkuussa 2021. Alun perin 12-kerroksiseen rakennukseen oli lisätty laaja kattohuoneisto, jota ei ollut mukana alkuperäisessä rakennusluvassa ja jota ei ollut otettu huomioon talon kantavien rakenteiden suunnittelussa.

Tapauksen onnettomuustutkinta on vielä kesken, mutta alustavien tietojen mukaan sortuma lähti liikkeelle betonisesta pihakannesta, jonka alapuolella oli autohalli sekä kellaritiloja. Kannen raudoituksessa oli pahoja ruostevaurioita.

Pihakannen sortuma asuintalon vieressä aiheutti ilmeisesti lisäkuormaa pohjakuvioltaan U:n muotoisen talon keskiosan kantaville pilareille, joita katon ylimääräinen kerros oli kuormittanut ja heikentänyt 40 vuoden ajan. Viime hetkellä talosta pelastuneet asukkaat olivat paetessaan havainneet keskiosan ulkoseinässä ison halkeaman.

Suurin osa talosta romahti 12 sekunnin kuluessa, ja 98 ihmistä kuoli. Rakennuksesta jäi pystyyn vain yksi siipiosa.

Lähteitä:
Heikkinen – Koiso-Kanttila – Soikkeli: Korjaa ja korota. Malleja ja ideoita kerrostalojen korjaamiseen ja lisäkerrosten rakentamiseen. Oulun yliopisto, Oulu 2015.
Prisma: Romahtavat rakennukset. Dokumenttifilmi, ohj. James Franklin (Britannia 2022). Es. YLE TV1 31.1.2023.
The Sampoong Department Store Collapse Explained (interestingengineering.com).

Teksti: Ari Mononen
Kuvat: Helsingin kaupungin aineistopankki / Mika Lappalainen

Mitä mieltä olit artikkelista?

vote 1 vote 2 vote 3 vote 4 vote 5

Seuraa Prointerior

Prointerior uutiskirje

UUSIMMAT

LUE UUSIN NÄKÖISLEHTI
prointerior 4/2024

prointerior-lehti



Seuraa Prointerior
Facebook, seuraa LinkedIN, seuraa
PubliCo B2B mediat:
enertec »     HR viesti »     kita »     prointerior »     prologistiikka »     prometalli »     proresto »     seatec »