Yhteistyössä (Sisustusarkkitehdit SIO ry)

KOLUMNI

Kiertotalous tilasuunnittelussa

Teksti: Tiina Hirvanen

Kiertotaloudesta puhutaan paljon, eikä syyttä. Maapallon resurssit uhkaavat loppua, koska kulutamme moninkertaisesti enemmän kuin maapallon kantokyky kestää. Olemme kaukana Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteista, jotka rajaisivat päästöt 1,5 asteeseen. Rakennusalan päästöt ovat merkittävät sekä Suomessa että globaalisti.

KIERTOTALOUS TARJOAA ratkaisuja sekä resurssien ylikulutukseen, että päästöjen vähentämiseen. Keskeistä kiertotaloudessa on, että hylkäämme business as usual -ajattelun, ja katsomme asioita uudesta näkökulmasta.

Mitä kiertotalous tarkoittaa tilojen suunnittelussa? Kun pohdin asiaa, herää enemmän kysymyksiä, kuin vastauksia. Kiertotalouden kantava ajatus on se, että materiaalit (ja rakennukset) pysyvät sellaisenaan käytössä mahdollisimman pitkään. Ensimmäiseksi herää kysymys, tulisiko kyseenalaistaa uudisrakentamisen tarve? Voisimmeko sen sijaan hyödyntää jo olemassa olevaa rakennuskantaa? Mitä vähemmän rakennamme uutta, sitä vähemmän kuluu materiaaleja ja aiheutuu päästöjä.

Kun saneerataan vanhaa, tulisiko kyseenalaistaa, tarvitseeko saneerata ollenkaan? Jos tarvitsee, voiko sen tehdä pienemmillä muutoksilla ja materiaaleilla? Voimmeko hyödyntää tilassa jo olemassa olevaa, voidaanko korjata, entisöidä ja huoltaa? Voimmeko oppia näkemään kauneutta myös kuluneessa ja ajan patinoimassa pinnassa, eri aikakausien kerrostumissa ja rosoisuudessa?

Wabi-sabi on japanilaisen estetiikan käsite, jossa epätäydellisyys on täydellisyyttä. Vanhassa ja kuluneessa nähdään kauneutta, kun niissä näkyy ajan, historian ja yksilöllisyyden jälki. Mielestäni tässä on myös kiertotalouden ydinajatus. Jos ei ole pakko, ei tehdä mitään.

Todellisuudessa tilojen käyttömukavuutta, käytännöllisyyttä ja käyttötarkoitusta tulee kuitenkin aika ajoin parantaa, jotta niissä viihdytään ja niitä käytetään. Kun suunnitellaan ja hankitaan uutta, miten kiertotalous voidaan silloin ottaa huomioon? Elinkaariajattelu voi auttaa tässä. Mikä on suunniteltavien tilaratkaisujen elinkaari? Miten tämä vaikuttaa materiaalija kalustevalintoihin? Kuinka elinkaari voidaan maksimoida?

Muutamia kiertotaloutta tukevia suunnittelumenetelmiä ovat 9R, Design for Disassembly, Design for Environment ja Design for Recycling. Metodit ohjaavat suunnittelemaan siten, että resursseja kuluu mahdollisimman vähän, ne eivät aiheuta haittaa ympäristölle ja materiaalit saadaan lopulta talteen. Elinkaariajattelun lisäksi on tärkeää, että otetaan huomioon, mitä materiaalille tapahtuu käyttöikänsä päässä. Kun materiaalia ei enää voi huoltaa, korjata tai entisöidä, voiko sitä vielä hyödyntää uuden materiaalin raaka-aineeksi tai uuteen käyttötarkoitukseen? Vai päätyykö se maantäytteeksi tai poltettavaksi? Tällöin kierto loppuu, ja materiaali menee hukkaan. Se ei ole kiertotaloutta.

Kiertotalous vaatii ennen kaikkea ajattelu- ja suunnittelutavan muutosta. Tarvitsemme enemmän yhteistyötä, rohkeaa edelläkävijyyttä, kokeilevaa kehittämistä ja inspiroivia esimerkkejä. Järjestelmiä, jotka helpottavat rakennusosien uudelleenkäyttöä. Suunnittelijoilla on merkittävä rooli kiertotalouden edistäjinä, ja luovassa ongelmanratkaisukyvyssä piilee valtava potentiaali myös kiertotalouteen liittyvien suunnitteluhaasteiden ratkomisessa.

Me 2Loopsilla haluamme auttaa sisustus- ja rakennusalaa siirtymään kiertotalouteen olemalla mukana kehittämässä kiertotaloutta tukevia suunnittelumetodeja ja -ratkaisuja yhdessä muiden suunnittelijoiden kanssa, sekä olemalla mukana mahdollistamassa systeemitason muutosta.

Tiina Hirvanen
kiertotalousmuotoilun asiantuntija, palvelumuotoilija ja sisustusarkkitehti
Muotoilutoimisto 2Loops

Seuraa Prointerior

Prointerior uutiskirje

UUSIMMAT

Flowcrete on yksi Euroopan johtavista lattiapinnoitteiden kehittäjistä ja valmistajista. Flowcrete-pinnoitusjärjestelmät on kehitetty vaativiin ympäristöihin, joissa pinnoitteelta vaaditaan kulutus- ja kemikaalienkestoa sekä helppoa puhtaana pidettävyyttä ja hygieenisyyttä.

Suomalainen rakennettu ympäristö muodostuu monimuotoisesta rakennuskannasta, jonka merkittävänä julkisivumateriaalina on jo 1800-luvulta saakka ollut tiilimuuraus ja rappaus. Julkisivuyhdistyksen teettämän tutkimuksen mukaan Suomessa rakennetaan edelleen vuosittain yli miljoona neliötä (Forecon Oy, Julkisivujen markkinat Suomessa 2022) muurattuja ja erilaisia rapattuja julkisivuja.

NSG Groupin kehittämän Pilkington AviSafe™ -lasin erikoispinnoite on suunniteltu estämään lintujen törmäämistä rakennuksen ikkunoihin ja julkisivuun. Useimmiten linnut törmäävät lasiin, kun ne erehtyvät luulemaan lasipinnan heijastuksia todellisiksi ja näkevät heijasteessa esimerkiksi puita tai avointa taivasta.

Metsä Groupin Tampereen toimitilojen tilasuunnittelussa panostettiin toiminnallisuuteen, viihtyisyyteen ja muuntojoustavuuteen. Tilojen sisustuksessa käytetään puuta innovatiivisilla tavoilla. Toimivat ja viihtyisät toimitilat houkuttelevat henkilöstön toimistolle ja lisäävät uusien osaajien kiinnostusta Metsä Groupia kohtaan työnantajana.

”Vastuullisuus ja kestävä kehitys vaikuttavat yhä useamman kuluttajan ostopäätöksiin, joten ne ovat tiiviisti mukana myös keittiöiden teknologiakehityksessä. Viime kädessä monella yrityksellä teknologista murrosta ohjaavat asiakkaiden ja kuluttajien toiveet”, toteaa Savo Designin myyntijohtaja Vesa Jaakkola.

Patentoitu Babystanderi®-suihkuallas on innovatiivinen ratkaisu lapsen peseytymiseen. Tämä päiväkotien ergonomiaa parantava innovaatio on saanut hyvää palautetta varhaiskasvattajien keskuudessa.

Ennen kaikki ei ollut paremmin, mutta moni asia oli kauniimmin.

Kun tiloja muutetaan ja remontoidaan yhä uudelleen, kasvavat myös tilamuutosten ympäristövaikutukset. Jotta vaikutuksia voitaisiin arvioida ja vertailla, Green Building Council Finlandin tilamuutoksia suunnittelevat ja toteuttavat jäsenyritykset kehittivät yhdessä ohjeen tilasuunnittelun hiilijalanjäljen laskentaan. Mukana työryhmässä oli yli kaksikymmentä yritystä, joille tilamuutosten oman hiilijalanjäljen laskentaohjeen laatiminen oli tärkeää niin oman liiketoiminnan kuin koko alan kehittämisen näkökulmasta.

Itämerenkadulle Helsingin Ruoholahteen on keväällä 2024 valmistumassa We Land -toimistotalo, jonka julkisivuihin on asennettu näyttäviä kupari- ja lasielementtejä. Osittain 14-kerroksinen talo on nyt Suomen suurimpia toimistorakennuksia. Sen toteutukseen vaadittiin huolellista suunnittelua ja monia innovatiivisia erikoisratkaisuja.

Rakennuksen julkisivu on käyntikortti, joka antaa ensivaikutelman rakennuksen tyylistä ja kunnosta. Sopivien suoja-aineiden käyttö varmistaa, että julkisivu ja muut pinnat säilyvät hyvännäköisinä ja ovat kestäviä ja helppohoitoisia. Arkkitehdit ja suunnittelijat ovat avainasemassa kauniin ja kestävän rakennuksen luomisessa.