Yhteistyössä (Sisustussuunnittelijat SI)

KOLUMNI

Mikromanagerointi – miten säilyttää luovan työn ilo?

Teksti: Petra-Miisa Juusenaho

Luulin nuorena yrittäjänä, että todellisuudesta erkaantunut aikataulutus ja budjetointi olisivat sisustusarkkitehdin työn sadistisimpia puolia. Sitten työskentelin mikromanagerin projektissa.

MIKROMANAGEROINTI ON työelämän ilmiö, jossa puututaan toisten tekemisen pienempiinkin yksityiskohtiin. Kun mikromanageri jakaa työtehtäviä, hän myös kertoo, miten ne tehdään. Mikromanageri ei usko, että asioita saadaan aikaiseksi ilman jatkuvaa johtamisinterventiota.

Näin ollen hankkeessa on mukana henkilö, joka on lähtökohtaisesti kaikkia muita ammattilaisia osaavampi.

Luottamuksen merkitys korostuu luovalla toimialalla. Luovia asiantuntijoita yhdistää korkea suoritustarve ja kunnianhimoinen suhtautuminen työskentelyyn. Tuntemukset oman ammattitaidon aliarvioinnista tai luovan vapauden rajoittamisesta nakertavat motivaatiota.

Sanotaan, että mikromanagerointi liittyy esimiesasemaan, mutta yhtä hyvin myös asiakas tai pääsuunnittelija voi mikrojohtaa. Mikrojohtaja käyttää valtaansa, koska hän voi.

Suunnittelijaperspektiivistä katsottuna mikromanageroinnin ja onnistuneen suunnitteluohjauksen välillä on raja. Kenenkään intresseissä ei ole koordinaation puute, eikä yksikään suunnittelija halua jäädä itseohjautuvasti suoriutumaan työkuormastaan. Luottamus toistemme ammattitaitoon on välttämätöntä. Luovat prosessit kaipaavat johtamismalleja, joissa yhdessä asetetut tavoitteet ja selkeä kommunikaatio ovat keskiössä. Tarvitaan reunaehdot tekemiselle, jotta kukin voi tahollaan ohjautua yhteiseen suuntaan. Suunnittelua ohjaavan ydintehtävä ei ole johtaa “ylhäältä alaspäin”, vaan saada suunnittelutiimi toimimaan tarkoituksenmukaisella tavalla ja oltava niin sanotusti samalla puolella pöytää. Kysymys on viime kädessä suunnittelijan vapaudesta toimia itsenäisesti yhteisesti määritellyn raamin sisällä.

Petra-Miisa Juusenaho
sisustusarkkitehti TaM, SIO, SI

Seuraa Prointerior

Prointerior uutiskirje

UUSIMMAT

Flowcrete on yksi Euroopan johtavista lattiapinnoitteiden kehittäjistä ja valmistajista. Flowcrete-pinnoitusjärjestelmät on kehitetty vaativiin ympäristöihin, joissa pinnoitteelta vaaditaan kulutus- ja kemikaalienkestoa sekä helppoa puhtaana pidettävyyttä ja hygieenisyyttä.

Suomalainen rakennettu ympäristö muodostuu monimuotoisesta rakennuskannasta, jonka merkittävänä julkisivumateriaalina on jo 1800-luvulta saakka ollut tiilimuuraus ja rappaus. Julkisivuyhdistyksen teettämän tutkimuksen mukaan Suomessa rakennetaan edelleen vuosittain yli miljoona neliötä (Forecon Oy, Julkisivujen markkinat Suomessa 2022) muurattuja ja erilaisia rapattuja julkisivuja.

NSG Groupin kehittämän Pilkington AviSafe™ -lasin erikoispinnoite on suunniteltu estämään lintujen törmäämistä rakennuksen ikkunoihin ja julkisivuun. Useimmiten linnut törmäävät lasiin, kun ne erehtyvät luulemaan lasipinnan heijastuksia todellisiksi ja näkevät heijasteessa esimerkiksi puita tai avointa taivasta.

Metsä Groupin Tampereen toimitilojen tilasuunnittelussa panostettiin toiminnallisuuteen, viihtyisyyteen ja muuntojoustavuuteen. Tilojen sisustuksessa käytetään puuta innovatiivisilla tavoilla. Toimivat ja viihtyisät toimitilat houkuttelevat henkilöstön toimistolle ja lisäävät uusien osaajien kiinnostusta Metsä Groupia kohtaan työnantajana.

”Vastuullisuus ja kestävä kehitys vaikuttavat yhä useamman kuluttajan ostopäätöksiin, joten ne ovat tiiviisti mukana myös keittiöiden teknologiakehityksessä. Viime kädessä monella yrityksellä teknologista murrosta ohjaavat asiakkaiden ja kuluttajien toiveet”, toteaa Savo Designin myyntijohtaja Vesa Jaakkola.

Patentoitu Babystanderi®-suihkuallas on innovatiivinen ratkaisu lapsen peseytymiseen. Tämä päiväkotien ergonomiaa parantava innovaatio on saanut hyvää palautetta varhaiskasvattajien keskuudessa.

Ennen kaikki ei ollut paremmin, mutta moni asia oli kauniimmin.

Kun tiloja muutetaan ja remontoidaan yhä uudelleen, kasvavat myös tilamuutosten ympäristövaikutukset. Jotta vaikutuksia voitaisiin arvioida ja vertailla, Green Building Council Finlandin tilamuutoksia suunnittelevat ja toteuttavat jäsenyritykset kehittivät yhdessä ohjeen tilasuunnittelun hiilijalanjäljen laskentaan. Mukana työryhmässä oli yli kaksikymmentä yritystä, joille tilamuutosten oman hiilijalanjäljen laskentaohjeen laatiminen oli tärkeää niin oman liiketoiminnan kuin koko alan kehittämisen näkökulmasta.

Itämerenkadulle Helsingin Ruoholahteen on keväällä 2024 valmistumassa We Land -toimistotalo, jonka julkisivuihin on asennettu näyttäviä kupari- ja lasielementtejä. Osittain 14-kerroksinen talo on nyt Suomen suurimpia toimistorakennuksia. Sen toteutukseen vaadittiin huolellista suunnittelua ja monia innovatiivisia erikoisratkaisuja.

Rakennuksen julkisivu on käyntikortti, joka antaa ensivaikutelman rakennuksen tyylistä ja kunnosta. Sopivien suoja-aineiden käyttö varmistaa, että julkisivu ja muut pinnat säilyvät hyvännäköisinä ja ovat kestäviä ja helppohoitoisia. Arkkitehdit ja suunnittelijat ovat avainasemassa kauniin ja kestävän rakennuksen luomisessa.