Keski-Pasilan uudeksi keskukseksi muodostuvan Triplan rakennusprojekti sai alkunsa kymmenen vuotta sitten. Kaupunki ja Senaatti-Kiinteistöt päättivät vuonna 2010 järjestää suunnittelu- ja toteutuskilpailun.

Kilpailun perusteella toteuttajaksi valittiin YIT arkkitehteinaan helsinkiläinen Arkkitehdit Soini & Horto Oy ja hollantilainen OMA (Office of Metropolitan Architecture). Toteutussuunnitteluvaiheessa OMA jättäytyi pois, ja YIT valitsi Triplan arkkitehti- ja pääsuunnittelijaksi helsinkiläisen Arkkitehdit Soini & Horto Oy:n. Yhteistyökumppaniksi tuli Sweco Architects Oy, joka suunnitteli Pasilan asemakorttelin.

Kolmen korttelin selkeä kokonaisuus

Voittaneen kilpailuehdotuksen perustana on kolme kaupunkimaista korttelia. Ne kytkeytyvät tiiviisti ympäröivään liikenneverkostoon. Tavoitteena oli saada aikaan selkeä, toimiva ja alueelle tulevien näkökulmasta helposti hahmotettava kokonaisuus.

”Koko Tripla on oikeastaan yhtä rakennuskompleksia. Pasilan asema on tosin oma rakennuksensa, mutta toiminnallisesti kyseessä on yksi kokonaisuus”, selittää arkkitehtiryhmän vetäjä Kalle Soini Arkkitehdit Soini & Horto Oy:stä.

”Pysäköintilaitos, ja sen päälle sijoittuva kauppakeskus valmistuivat lokakuussa 2019 ja avattiin yhdessä rautatieaseman kanssa ensimmäisenä Triplan rakennusosana yleisölle. Näiden päällä sijaitsevat toimistoosat Workery West ja Workery East sekä hotelli, jotka nekin ovat juuri valmistuneet.”

”Asuntoja valmistuu asteittain. Viimeiset niistä valmistuvat alkusyksyllä 2020.”

Lisää asuntoja, toimitiloja ja kaupallisia tiloja nousee lähivuosina Triplan eteläpuolelle rakennettaviin tornitaloihin erillisen Trigoni-hankkeen yhteydessä. Se on parhaillaan kaavavaiheessa.

Julkisivusuunnitteluun käytettiin paljon aikaa

Kalle Soinin mukaan Triplasta on muodostumassa kaupunkikeskus, jolla on jo oma identiteettinsä.

”Kauppakeskus on Triplan keskeisiä osia, mutta se on tilavuudeltaan vain vajaa kolmasosa koko rakennuskompleksista. Kauppojen lisäksi hankkeeseen mukaan kuuluu palveluita, hotelli, toimistoja, asuntoja, rautatieasema, sekä bussi- ja raitiovaunuliikenteen terminaali sekä julkista ulkotilaa.”

”Alkuperäisen ehdotuksen jälkeen hanke on kehittynyt parempaan suuntaan. Lähinnä kauppakeskusosan suunnitelmaan tuli muutoksia, sillä se päätettiin toteuttaa kaksikäytäväratkaisuna. Mutta ulkoasu noudattaa arkkitehtonisilta periaatteiltaan kilpailuehdotuksen suunnitelmia, siinä ei jouduttu tekemään kompromisseja”, Soini vakuuttaa.

Julkisivujen suunnittelu edellytti huolellista harkintaa – ja testaamista.

”Triplan julkisivusuunnitteluun on käytetty paljon aikaa. Esimerkiksi ulkonevat ikkunaboksit ovat kokonaan uudenlainen kylmärakenne, jonka takana on normi-ikkunoita. Tuotekehitysprosessi oli teknisesti haastava – ihan eri juttu kuin jos olisi käytetty valmiita tuotteita kaupan hyllyltä. Koeseinän avulla testattiin rakenteen lämmönpitävyyttä, lämpiämistä, tuulettuvuutta, kondenssin muodostumista ja muita ominaisuuksia.”

Myös kauppakeskusosan metallinen julkisivupaneeli on suunniteltu varta vasten Triplaa varten.

Rakennuksen runko on paikallavalettua betonia. Toimistot, hotellit ja osa asunnoista ovat elementtirakenteisia.

”Muotokieleen ja graafiseen ilmeeseen liittyviä yksityiskohtia Triplassa on laajoilla alueilla.”

”Katsoimme julkisivujen ilmettä ja materiaaleja suunniteltaessa Helsinkiä kokonaisuutena, samoin kuin sitä, millaista rakennuskantaa kaupungissa ylipäätään on. Triplan piti olla tunnistettavissa osaksi Helsinkiä”, Soini perustelee.

”Mittakaavan piti kuitenkin olla toinen kuin kantakaupungissa. Rakennus myös näkyy kauas – Länsiväylälle ja Kansalaistorille asti – mutta kun sitä lähestyy, se paljastaa itsestään enemmän yksityiskohtia.”

Energiatehokkuutta ja hyviä kulkuyhteyksiä

Triplalle on jo haettu ja saatu platina-LEED-luokitus (Leadership in Energy and Environmental Design). Se toi kiinteistöön monenlaisia ekologisia ratkaisuja, muun muassa energiatehokasta valaistusta ja vettä säästäviä vesikalusteita.

”Osa Triplasta on julkista viheraluetta. Kauppakeskuksen läpi kulkee yleinen jalankulkuväylä”, toteaa Triplan kauppakeskuksen pääsuunnittelija Marja-Liisa Honkanen Arkkitehdit Soini & Horto Oy:stä.

”Tyypillisesti kauppakeskus muodostaa sisätiloihin oman tunnelmansa ja avautuu ulos vain paikka paikoin. Luonnonvaloa ja visuaalista yhteyttä ulkotiloihin on pyritty hyödyntämään aina missä mahdollista, muun muassa neljällä sisäisellä aukiolla. Sisäinen tilasarja myös helpottaa orientoitumista.”

Tilat liittyvät toisiinsa siten, että kulkeminen on luontevaa. Siellä ei itse asiassa ole helppo eksyä, koska kulkureitit on jäsennelty yksinkertaisiksi. Triplassa tähän on kiinnitetty erityistä huomiota”, Honkanen korostaa.

Kiinteistössä on lisäksi tilavaraus tulevaa metrolinjaa varten.

”Myös kamera- ja kulunvalvontaa on asennettu, kuten tämän päivän rakennuksiin yleensäkin. Alueella liikkuu paljon eri toimijoita, ja eri vuorokaudenaikoina.”

Vastaava rakennussuunnittelija Peter Ögård muistuttaa, että edes pihoille ei ole rakennettu liikkumista estäviä aitoja.

”Osa asukkaiden autopaikoista on pysäköintilaitoksessa, joten sinne pitää olla toimiva ja esteetön kulkuyhteys. Myös bussien ja junien aikatauluopasteita on asennettu.”

Kiinteistöön ja sen lähialueelle on laadittu ja toteutettu laaja opastussuunnitelma.

Tietoa mallinnettiin ja jaettiin tiimeille

Tiedon hallinta on suunnittelussa keskeistä, joten Triplan arkkitehtisuunnittelussa käytettiin paljon 3D-mallinnusta.

”Koko Triplasta tehtiin 3D-tietomalli. Koska Triplan pinta-ala on 355 000 neliömetriä, siihen mahtuu kaikennäköistä”, Soini arvioi.

”Nykyisin rakennukset ovat hyvin teknisiä ja monimutkaisia kokonaisuuksia. Tietomalli helpottaa myös tässä yhteensovituksessa”, Honkanen lisää.

Malli jaettiin 25 osaan, joita oli mahdollista yhdistellä eri tavoin. YIT ja suunnittelijat saivat kesällä 2019 palkinnonkin toimivasta mallinnuksesta,’Tekla BIM Awards’ -tietomallidiplomin.

”Rakennustyöt paikan päällä alkoivat 2015. Kyseessä oli siis pitkäaikainen hanke, jolloin tilanteet ehtivät rakennusaikanakin muuttua monella tavalla. Kokonaisuuden hallinta oli haastavaa”, Honkanen muistelee.

Hän kiittelee, että yhteistyö eri toimijoiden ja viranomaisten välillä sujui hyvin.

”Tripla on ollut malliesimerkki suomalaisesta yhteistyökyvystä ja -osaamisesta. Kertaakaan rakentamisen aikataulu ei joutunut kärsimään sen vuoksi, ettei tarvittavia lupia ja päätöksiä olisi saatu ajallaan aikaiseksi tai kysymyksiä yhdessä ratkaistua. Kaikki venyivät parhaimpaansa.”

Projektin aikana tehtiin paljon selvitysja konseptointityötä, toteutus- ja konepajasuunnittelua sekä tuotantopiirustusten viimeistelyä. Triplan arkkitehtisuunnittelutiimissä oli enimmillään noin 50 henkilöä, mukaan luettuina Swecon arkkitehdit.

”Tämän kokoluokan hankkeeseen kellään ei voi olla resursseja valmiina”, Soini epäilee.

Rakennustöitä tehtiin etuajassa

Rakennushankkeessa YIT toimi päätoteuttajana ja rakennuttajana.

”Tripla oli aika mittava projekti. Hankkeessa oli ensin paljon suunnittelua ja sitten paljon rakentamista”, luonnehtii YIT Suomen rakennuttamisen johtaja Jarkko Pakkala.

”Projekti oli jaettu eri lohkoihin niin suunnittelua ja toteutusta kuin rakennuslupien hakemistakin varten. Pysäköintilaitos, kauppakeskus, toimistot, hotelli, asema ja asunnot olivat kaikki erillisiä lohkoja – mutta nekin kaikki olivat isoja palasia.”

Myös suunnitteluvastuut ja YIT:n oma organisaatio oli käytännön syistä jaettu pienempiin osiin. Työmaalla YIT teki monia asioita itse, mutta aliurakoitsijoitakin tarvittiin paljon, jopa useita satoja. Kuusivuotisen rakennusvaiheen aikana tapahtui joitakin konkurssejakin, ja uusia toimijoita oli etsittävä jatkamaan töitä. Enimmillään työmaalla oli noin 200 toimihenkilöä ja 3 000 työntekijää.

Resurssien riittävyys ylipäätään oli kriittinen kysymys, varsinkin kun juuri samoihin aikoihin rakennettiin muun muassa Helsingin Kalasataman aluetta sekä suuria sairaalarakennuksia.

”Osa Triplasta on rakennettu kiskojen päälle, ja varsinkin rautatieaseman kohdalla liittymäpinnat olivat teknisesti haastavia. Oli vahvistettava perustus- ja runkorakenteita, purettava asema ja rakennettava uusi tilalle, ja sitten toteutettava toimistotiloja siihen yläpuolelle”, Pakkala kertoo.

”Aikataulukin oli alun perin vedetty tiukalle. Pyrimme kuitenkin saamaan osia rakennuksesta valmiiksi etuajassa, koska se helpotti muiden osien rakentamista. Alueelle piti rakentaa uutta siltaakin, ja myös maanrakennustöitä oli varsin paljon.”

Paloturvallisuudessa paljon pohdittavaa

Triplan kauppakeskuksessa ja pysäköintilaitoksessa on pääosin paikalla valettu runko.

”Tällä tavoin rakenteisiin saatiin pitemmät jännevälit ja enemmän kerroskorkeutta. Ylemmissä kerroksissa käytettiin elementtirakentamistakin”, selostaa Pakkala.

Hänen mukaansa runkorakenteita tehtiin työmaalla yötä myöten ja kahdessa vuorossa.

”Arkkitehtisuunnittelun lisäksi myös rakennesuunnittelu oli jaettu usealle suunnittelutoimistolle. Rakenne-, lvi- ja paloteknisissä suunnitelmissa käytettiin hankkeen vaativuuden vuoksi kolmannen osapuolen tarkastusmenettelyä.”

Isokokoisen kiinteistön palotekninen suunnittelu oli vaativa osaprojekti. Poistumisreitit oli harkittava huolellisesti. Triplaan asennettiin sprinklerijärjestelmä.

Myös työmaa-alueen paloturvallisuus oli otettava huomioon, samoin kuin turvalliset rajapinnat työmaan ja ensimmäiseksi käyttöön otettujen rakennusosien välillä.

”Kauppakeskukseen tuli 250 vuokralaista. Kaikkien suunnitelmat piti koota yhteen jo hyvissä ajoin.”

Erityishuomiota edellytettiin myös Triplan julkisivujen toteutuksessa. Sekä kauppakeskuksen 3D-paneelijulkisivuista että ylempien kerrosten ulokeikkunallisista box-julkisivuista jouduttiin rakentamaan malliseiniä, joiden toimivuutta testattiin etukäteen.

”Suunnittelussa mukana olleille Tripla oli ’kerran elämässä’ -projekti. Se oli raskas mutta palkitseva hanke, jossa saatiin aikaan hyvä lopputulos”, Pakkala tiivistää.

Teksti: Ari Mononen
Kuvat: Mikael Lindén