mainos_293

Sairaala Nova on rakennettu potilasta varten

artikkelikuva: Sairaala Nova on rakennettu potilasta varten

Kuva: Tuomas Uusheimo


Keski-Suomen sairaanhoitopiirin uudessa keskussairaalassa huomioidaan koko maakunnan tarpeet potilas edellä -periaatteen mukaisesti. Sairaala Novan suunnittelussa on lähdetty siitä, että potilaalle tehdään käyttökokemus ja vierailu mahdollisimman helpoksi ja joustavaksi.

Sairaala Nova on Suomen uusin kokonainen keskussairaala Jyväskylän Kukkumäessä, ja se on otettu käyttöön tammikuussa 2021. Uuden keskussairaalan arkkitehtisuunnittelusta on vastannut JKMM Arkkitehdit, ja hankkeen pääsuunnittelija on arkkitehti Teemu Kurkela.

”Keski-Suomen Sairaala Nova on täysin uudentyyppinen keskussairaalarakennus”, kertoo kohteen projektiarkkitehti Juho Pietarila. ”Toiminta on suunniteltu aivan uudella tavalla: henkilökunnalla ei ole yhtään yhdelle työntekijälle omistettua huonetta vaan kaikki tilat ovat muuntojoustavasti kaikkien käytössä. Siten on pystytty vähentämään vastaanottohuoneiden määrää ja tehostamaan niiden käyttöä”, Pietarila toteaa.

”Vastaanottohuoneiden varustelutasot ovat hyvin pitkälti samoja, joten eri käyttäjäryhmät pystyvät varaamaan niitä itselleen ja käyttämään joustavasti. Modernit tilavarausjärjestelmät ja potilaiden opastus tekevät sen, että käyttöastetta on pystytty lisäämään vastaanottohuoneissa.”

kuva
Kuva: Pauliina Salonen

Tavoitteena hyvä logistiikka ja kompaktit toimitilat

”Vuosien varrella tehtyjen laajennusten myötä entinen sairaala oli kasvanut isoksi lonkeromaiseksi taloksi, joten se ei ollut enää kovin tehokas toiminnallisesti niin sairaanhoidon osalta kuin tekniikan ja henkilökunnan työskentelyn osalta”, kertoo Pietarila. ”Sairaanhoitopiiri joutui puntaroimaan, aletaanko korjata nykyistä kiinteistöä kokonaisuudessaan vai tehdäänkö kokonaan uusi tehostettu sairaala.”

Uudella sairaalalla pystytään tulevaisuudessa säästämään toimintakuluissa eli palkkakustannuksissa, kun etäisyydet pienentyvät. Modernissa uudessa sairaalassa myös ylläpitokustannukset pienenevät väistämättä.

”Säästöt perustuvat uudessa sairaalassa siihen, että on uusi logistiikka”, Pietarila toteaa. ”Tietenkin taloteknisesti energiatalous on ollut tärkeä lähtökohta tälle hankkeelle.”

kuva
Kuva: Tuomas Uusheimo

Yhtenä keskeisimmistä toiminnallisista tavoitteista hankkeessa on ollut, että kaikki toiminnot saataisiin saman katon alle tiiviimpään muotoon eli lähemmäs toisiaan, jotta orientoituvuus olisi helppoa.

”Rakennuksen laajuus on kasvanut suunnittelun edetessä”, Pietarila toteaa. ”Hankesuunnitteluvaiheessa tilaohjelma lähti noin 65 000 neliömetristä, ja nyt lopullinen rakennuskoko on 110 000 bruttoneliömetriä: toimintoja on lisätty, tilaohjelma on tarkentunut ja perusterveydenhuolto on tullut mukaan.”

Potilas ensin -periaate

Sairaalahankkeen kantava teema on ollut se, että pystytään huomioimaan koko Keski-Suomen maakunnan tarpeet potilas ensin -periaatteella.

”Heti alkuvaiheesta saakka suunnittelu on lähtenyt siitä, että potilaalle tehdään käyttökokemus ja vierailu mahdollisimman helpoksi ja joustavaksi”, kertoo Pietarila. ”Tämä näkyy esimerkiksi siinä, että niin kutsutussa potilastornihotellissa on yhden hengen huoneita ja vierailijalle mahdollisuus yöpymiseen”.

Elektiivisen sairaalan puolella eli vastaanottotoiminnassa tilaratkaisut ja kokonaiskonsepti perustuvat siihen, että potilas tulee yhteen huoneeseen, jossa käy hoitaja tai lääkäri. ”Potilas ei liiku vastaanottohuoneesta vaan henkilökunta tarvittaessa haetaan niin kutsutuista back office -tiloista, mikäli on tarvetta useamman asiantuntijan konsultaatioon”, tarkentaa Pietarila.

Uutta toimintamallia on kehitetty yhdessä henkilökunnan kanssa

Tilasuunnittelun lähtökohtana on tilaohjelma, mikä on laadittu yhdessä sairaanhoitopiirin kanssa. Sairaalarakennuksen suunnittelu lähti liikkeelle tutkimalla eri toimintojen välisiä yhteyksiä.

”Aluksi liikuteltiin tuhansien neliön palasia; missä kerroksessa minkäkin toiminnon pitäisi olla ja minkälainen yhteys tarvitaan esimerkiksi teho-osastolta päivystykseen, jotta ambulanssipotilas pääsee helposti perille. Toisaalta taas teho-osastolta pitää olla hyvä yhteys leikkaussaleihin”, Pietarila kuvailee.

kuva
Kuva: Tuomas Uusheimo

”Ensimmäinen pari kolme vuotta liikuteltiin näitä isoja palasia ja tarkennettiin sitten pienempien tilojen määrää, tehohoitopaikkojen määriä ja leikkaussalien määriä. Se oli käyttäjien kanssa käyty alkusuunnitteluvaihe.”

”Tämän jälkeen päästiin tarkemmin tarkastelemaan sisältöä: nykyisiä ja tulevaisuuden toimintamalleja”, Pietarila jatkaa. ”Tarpeet ovat tarkentuneet suunnittelun edetessä hyvinkin paljon. Sitä mukaa, kun sairaanhoito kehittyy ja tarpeet muuttuvat, olemme pyrkineet joustavasti reagoimaan näihin tarpeisiin.”

Käyttäjien kanssa on selvitetty toiminnallisia tarpeita lähtien huonekoosta aina varusteiden sijainteihin; mihin laitetaan peili tai koukku, tai minkälainen työtuoli tarvitaan. Arkkitehdin mukaan kaikki toiveet, mitä käyttäjiltä on saatu, on kuunneltu ja pyritty viemään suunnitelmiin.

”Toki kaikkia yksittäisiä toiveita ei ole pystytty toteuttamaan, koska tiloista on yritetty tehdä mahdollisimman muuntojoustavia. Vastaanottohuoneissa varustelu on pyritty pitämään samana, jotta ne olisivat mahdollisimman monikäyttöisiä”, Pietarila sanoo.

Sairaalaympäristöissä varusteiden määrä on iso, ja yhtenä olennaisena osana siihen liittyy hyvä hygienia eli käsien pesu ja desinfiointi. Käyttäjältä saaduissa lähtötiedoissa on määritelty, mitkä tilat täytyy varustaa esimerkiksi saippua-annostelijoilla ja käsidesiannostelijoilla.

”Sen määrä on valtava”, toteaa Pietarila. ”Kun olemme piirtäneet varusteita suunnitelmiin, niin käyttäjä on ottanut huomioon esimerkiksi saippua-annostelijoiden pussien vaihtamisen helppouden ja huollontarpeen. Varsinaiset toimittajavalinnat ovat olleet tilaajan käsissä, mutta olemme määritelleet sellaisia tuotteita, jotka ovat hyvin tunnettuja ja käytettyjä.”

Käyttäjäkierrokset ja -palaverit olivat arkkitehdin mukaan erittäin mielenkiintoinen vaihe, josta oppi paljon käytännön toiminnasta: minkälaiset asiat vaikuttavat työntekoon ja sen helppouteen tai vaikeuteen.

”Olemme pyrkineet parantamaan henkilökunnankin olosuhteita ja työympäristöä miellyttäväksi, ja miten pystytään toimimaan mahdollisimman tehokkaasti näissä nyt suunnitelluissa tiloissa.”

kuva
Kuva: Tuomas Uusheimo

Jylhästi veistelty musta sairaala

Arkkitehtonisena tavoitteena on ollut mahdollisimman selkeä sairaala, jossa orientoituvuus olisi helppoa. ”Pitkät, selkeät käytävälinjat on pyritty pitämään suorina, ja eri väri- ja materiaalivalinnoilla on pystytty lisäämään tai helpottamaan opastusta”, kiteyttää Pietarila.

Sairaalarakennukseen haettiin yksinkertaisia muotoja toiminta edellä. ”Pohjakerroksesta lähdettiin liikkeelle; siellä sijaitsevat tukitoiminnot, jotka ovat pääosin maan sisällä. Sitten on pääkerros, joka teki rakennukselle tietynlaisen jalustan ja on yhteensä kolme kerrosta korkea. Ylemmissä kerroksissa ovat potilashotellitornit”, Pietarila kertoo. ”Toiminta vaikutti paljon rakennuksen muotoon, sillä kaikkiin potilashuoneisiin täytyy saada ikkunat. Siitä se muoto lähti veistymään.”

Materiaalivalinnat eivät ole ihan tyypillisimpiä sairaalarakennukselle. Musta ja alumiiniverhoiltu sairaala poikkeaa tavallisemmin nähdystä valkoisesta tai värikkäästä talosta. ”Tässä haluttiin viedä värimaailma sisälle, ulkoarkkitehtuuriltaan se on sellainen jylhä”, muotoilee Pietarila.

Päätavoitteena sisätilojen pintarakenteille ja materiaaleille on ollut yksikertaisilla ratkaisuilla tehty ehyt kokonaisuus sekä miellyttävä ja rauhallinen ympäristö niin potilaalle kuin henkilökunnalle.

”Käyttäjäryhmiä on niin paljon, että täytyy olla tosi laadukkaat ja kestävät materiaalit”, arkkitehti toteaa. Esimerkiksi pääaulassa on graniittilattia, joka kestää kulutusta, on helposti puhdistettavissa ja on näyttävän näköinen.

”Pääaulaakaan ei välttämättä hahmota sairaalaksi, mutta rakennus pitää sisällään Suomen toimivimman keskussairaalan.”

kuva
Kuva: Pauliina Salonen

Harvinaisen suurikokoinen rakennushanke

Sairaala Nova on mittaluokaltaan poikkeuksellinen suuri rakennushanke. ”Nova on ensimmäinen kokonaan uusi sairaala 1980-luvun jälkeen, mitä on tehty Suomessa”, toteaa projektijohtourakan työpäällikkö Petteri Savola SRV Rakennus Oy:ltä.

On melkoinen urakka saada lähes 110 000 tuhatta neliömetriä kerralla valmiiksi, ja vielä poikkeuksellisen nopeassa aikataulussa. ”Käyttäjällä oli käytännössä vain 2,5 kuukautta valmisteluaikaa kohteen luovutuksesta sen käyttöönottoon”, kertoo Savola. ”Nykyaikaiset, monimutkaiset automaatiot toimivat ja ovat yhteensopivat kaikkien sairaalatoimintojen kanssa. Niiden testausoperaatio kesti vuoden verran.”

Erikoista hankkeessa oli Savolan mukaan sekin, että normaalin projektijohtourakoitsijan lisäksi SRV:llä oli alkuvaiheessa rooli kehitysvaiheen kehittäjänä yhdessä tilaajan ja suunnittelijoiden kanssa. ”Käytännössä kustannusten alentamiseksi suunnitelmia kehitettiin ilman, että rakennuksen toiminnallisuuteen puututtiin”, Savola kertoo ”Kehitysvaihe kesti noin kuusi viikkoa, jonka aikana tingittiin kustannuksia huomattavasti alemmas, ja nämä kustannussäästöt vielä toteutuivatkin.”

Savola kertoo, että rakentajan näkökulmasta suurin haaste hankkeen alkuvaiheessa oli organisaation kasaaminen. ”Käytännössä tuplattiin Keski-Suomen rakentamisen volyymi, joten voi kuvitella, miten valtavan kokoinen hanke tämä on paikalliselle rakentamisresurssille”, Savola sanoo. ”Onnistuttiin ihan mukavasti; organisaatio saatiin kasaan, resurssit löydettiin ja työt saatiin aikataulussa maaliin. Keskisuomalaisen työvoiman osuus oli todella suuri.”

Teksti: Tanja Karpela

kuva
Kuva: Tuomas Uusheimo

kuva
Kuva: Hannu Rytky

kuva
Vetrospace ISO-7 puhdastilat kohteessa Keski-Suomen Sairaala Nova.
Kuva: Vetrospace Oy / Jari Heikkilä

kuva
Kuva: Hannu Rytky

kuva
Kuva: Tuomas Uusheimo

Mitä mieltä olit artikkelista?

vote 1 vote 2 vote 3 vote 4 vote 5

Seuraa Prointerior

Prointerior uutiskirje

mainos_335

AJANKOHTAISTA




Seuraa Prointerior
Facebook, seuraa LinkedIN, seuraa
PubliCo B2B mediat:
enertec »     HR viesti »     kita »     prointerior »     prometalli »     proresto »     seatec »